Matkailun tuoteideointi

Matkailun yritystoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yksi osa sitä on tuoteideointi. Usein yritykset ovat ideoinnin suhteen joko aivan lukkiutuneessa tilanteessa tai sitten ideointia tehdään heikoin eväin. Vielä useammin puhutaan väärästä asiasta, kun ei oikeastaan tiedetä, mitä se tuoteideointi on.

Tämän kirjoituksen tavoitteena on määritellä tuoteideointi jotensakin ymmärrettävästi.

Tuoteideoinnin määritelmä

Useassakin yhteydessä puhutaan tuoteideoinnista ja erityisesti matkailun kehittämisorganisaatioiden ja erityyppisten matkailuhankkeiden juhlapuheissa tuoteideointi vilahtelee tuon tuosta. Kuitenkaan ihan pienellä etsimisellä ei tuoteideoinnille löydy tarkkaa rajausta tai määrittelyä saati sitten aivan selkeää määritelmää. Vaikkakin sana sinällään on hyvinkin itsensä selittävä, niin määrittelen tässä tuoteideoinnin ihan varmuuden vuoksi omalla tavallani:

Tuoteidointi on ajatusprosessi, jonka tarkoituksena on löytää prosessin kohteena olevalle yritykselle tai muulle toimijalle täysin uusi, taloudellisesti kannattava ja myytävissä oleva palvelu, tavara, patentti, aineeton hyödyke tai prosessi.

On tärkeää määritellä käsitteet, että eri toimijat voivat ymmärtää käsitteet samalla tavalla.

Määritelmän tarkennuksia

Koska edellä esittämäni tuoteidean määritelmä on omaa ajatustyötäni, niin lienee kohtuutonta olettaa, että määritelmä olisi välittömästi kaikille selvä ja hyväksyttävissä. Siispä tässä muutama määritelmää selittävä tarkennus.

Ensinnäkin on mielestäni huomattava se, että tuotekehitys ja tuoteideointi ovat kaksi eri asiaa. Tuoteideointi voi olla osa tuotekehitystä, mutta pääsääntöisesti näitä toimintoja kannattaa käsitellä erillisinä. Tuoteideoinnin määritelmä sisältää ajatuksen täysin uuden tuotteen keksimisestä ja kehittelystä, kun taas tuotekehityksen kohteena voi olla ikivanha tuote, joka yrityksen tarjonnassa on ollut jo aiemmin.

Tuoteideointi ei välttämättä tarkoita sitä, että tulisi ehdottomasti aina keksiä jotain sellaista, mitä ei koskaan ole missään ollut – sen sijaan määritelmä lähtee yritykselle uusista ideoista. On täysin mahdollista kopioida ja varastaa ideoita muilta, kuten kilpailijoilta, ja tuoda ideoiden kautta yritykselle uusia tuotteita tarjontaan. Ideoita voi myös löytää täysin muilta toimialoilta.

Tuoteideointi ei myöskään ole sama asia kuin keksintö tai keksiminen. Tuoteideointi sisältää itsearvoisesti oletuksen kaupallisesta toiminnasta, mutta keksiminen taas voi olla muutakin kuin kaupalliseen tuotantoon tähtäävää innovointia.

Määritelmässä puhutaan taloudellisesti kannattavasta tuotteesta. Tämä lähtee siitä perusolettamuksesta, että tuote on aina kaupallinen asia. Kaupallisuuteen kuuluu puolestaan erottamattomana osana (toivottavasti) kannattavuus ja itseasiassa mitään ei tulisi tehdä ilman jonkinasteista kannattavuusajattelua. Sillä kuten entinen pomoni Ako Turunen sen osuvasti muotoili: ”Mitä ei kannata tehdä, sitä ei kannata tehdä”. Samaa mieltä oli Miyamoto Musashi kirjassaan Gorin no sho todetessaan: Älä tee mitään turhaa.

Lopuksi

Matkailuelinkeino kehittyy jatkuvasti ja haasteena on pysyä kehityksessä mukana. Kilpailussa pärjäämisen kannalta on elintärkeää aktiivisesti kehittää tuotteita, mutta myös ideoida uusia. Lopultakin kuitenkin juuri innovatiiviset tuotteet ovat niitä, joilla yritys voi erottua kilpailussa massasta.

Ehkäpä olet erimieltä määrittelystäni tai haluaisit jotenkin parantaa sitä? Mitä mieluimmin saa kommentoida, vastaväittää tai kehittää määritelmää paremmaksi.

Google pagerank ja sivujen hakukonenäkyvyys

Google pagerank on todella yksinkertaistetusti sanottuna arvio, jonka Google tekee sivujen merkityksestä. Pagerank -arvo on kokonaisluku asteikolla 0 -10. Merkittäväksi pagerank-arvon tekee sen vaikutus Googlen hakutuloksiin, eli mitä parempi pagerank, sen korkeammalle sivu nousee hakutuloksissa. On siis erittäin tärkeää tietää mitkä asiat vaikuttavat pagerankin muodostumiseen, koska se on yksi hakukoneoptimoinnin perusasioista (tosin on muitakin vaikuttavia seikkoja).

Tässä kirjoituksessa on kevyt pureutuminen asian perusteisiin ja lopuksi todella yksinkertainen keino tutkia omien sivujen pagerank, eli jos perusteet ei kiinnosta, hyppää suoraan sivun loppuun...

Pagerank perustuu linkityksiin ja lasketaan kaavalla

Pagerank -arvon (myöhemmin PR) arvioinnin perustana on sivulle osoittavien linkkien määrä – sekä sivujen sisäiset että ulkopuolelta tulevat linkit lasketaan. Jokainen sivu voi tavallaan ”äänestää” toisen sivun puolesta osoittamalla linkillä tälle sivulle. Kaavamuotoinen esitys asialle on seuraavan näköinen (kuten se alun perin on esitetty):

PR(A) = (1-d) + d (PR(T1)/C(T1) + … + PR(Tn)/C(Tn))

Kaavan tunnusten selitykset:

PR = pagerank
d = hieman omituisesti määräytyvä korjausarvo, jolla korjataan kaikkien linkkien yhteisvaikutusta alaspäin, ilmeisesti noin 0,85
C = sivulta ulospäin osoittavien linkkien, eli ”äänien” määrä
T = joku yksilöity sivu. Merkitään alaindeksillä, eli T1, T2, T3, ... Tn
PR(Tn)/C(Tn) = tietylle sivulle osoittavan linkin arvo sivulta Tn lasketaan siten, että sivun pagerank-arvo jaetaan sivulta ulospäin osoittavien linkkien määrällä

Kaavan mukaan siis jopa sellainen sivu, jolle ei ole yhtään linkkiä saa arvon 0,15. Tuollainen arvo on tietysti häviävän pieni ja näkyisi normaaliasteikolla arvona PR 0. Google muokkaa kaavaa jatkuvasti ja kukaan ei tiedä viimeisintä versiota ja esimerkiksi d-korjausarvo on arvoitus. Lisäksi on todennäköistä, että Google suhteuttaa sivujen arvoja toisiinsa. Siis periaatteessa maailman parhaat sivut saavat arvon 10 ja surkeimmat 0 ja näiden väliin kaikki muut sivut sijoitetaan suhteellisen vertailun kautta.

Pagerank -kaavan tulkintaa

Kaavaa tulkitsemalla huomattavan merkittäviksi nousevat erityisesti kaksi asiaa:

1. sivulle osoittavien linkkien määrä
2. sivuille osoittavien linkkien (sivujen) pagerank-arvo

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että mitä enemmän linkkejä ja mitä merkittävimmiltä sivuilta, niin sitä parempi. Ei siis ole aivan sama, mistä linkit on raavittu. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että pagerank -asteikko on logaritminen, toisin sanoen hyppäys arvosta 4 arvoon 5 ei tarkoita yhden yksikön kasvua, eikä edes kymmenen, vaan kymmenkertaisesti parempaa arvoa. Toisin esittäen PR ilmoitetaan kokonaislukuna, mutta kulloinkin sivulle ilmoitettava luku on itse asiassa tietyllä arvovälillä, joka menee seuraavasti:

   PR 0 = 0-10

   PR 1 = 11-100

   PR 2 = 101-1000

   PR 3 = 1001-10000

   PR 4 = 10001-100000

   jne.

Täten siis yhtä arvon 5 sivulta olevaa linkkiä voi vastata moninkertainen määrä linkkejä arvolla 4 olevilta sivuilta. Varmaa tietoa ei ole siitä, onko jako 10-pohjainen. Jako voi olla tehty vaikka 5-jakoon perustuen ja oikea luku tiedetään vain Googlessa. Yleisesti kuitenkin laskelmia on tehty kymmenellä ja varmaa on asteikon logaritminen luonne, eli hyppäys tasolta toiselle on aina iso ponnistus. Toisin sanoen nousu pagerank-asteikolla vaikeutuu loppua kohden todella rajusti ja suomalaisilla sivuilla on siten todella vaikea nousta aivan huippuluvuille. Esimerkiksi yle.fi-sivuston PR on 7.

Sivulta ulos osoittavan linkin ääniarvoa tiputtaa se jos samalta sivulta on paljon linkkejä ulospäin, koska yhden sivun ”ääni” jaetaan kaikkien niiden sivujen kesken minne sivulta on linkkejä. Linkin laatua voi siten omalla tavallaan olla myös se, jos hieman huonommalla PR-arvolla varustetulta sivulta on vain yksi linkki. Tällöin tämä linkki saa kaiken tehon, mitä sivulla on heruttaa kohteeseensa ja ääniarvo voi nousta merkittävämmäksi kuin laadukkaan sivun, jos tällä on paljon ulospäin olevia linkkejä.

Omien sivujen sisäinen linkitys kannattaa myös miettiä tarkoin, sillä omatkin sivut omaavat PR-arvon ja sen arvon käyttäminen on tärkeää. Jos kaikki sivut on linkitetty keskenään ristiin, menetetään arvokas mahdollisuus tehdä jostain sivusta muita arvokkaampi. Tämä tapahtuu keskittämällä isoin osa sivuista ”äänestämään” linkeillä tätä sivua, joka voi esimerkiksi olla etusivu tai vaikkapa sivu jolla pyritään asiakkaat saamaan ostamaan jotakin. Tämä on usein asia, joka sivustoilla on hoidettu huonosti tai jota ei edes tiedetä.

Pagerankin laskukaavasta seuraa myös sellainen tosiasia, että mitä enemmän jollakin sivustolla on sivuja, niin sitä enemmän sivustolla on sisäistä äänipotentiaalia jaettavaksi. Tietyllä tavoin siis kannattaa kasvattaa sivuston sivujen määrää. Varsinkin jos sivuilla on oikeaa sisältöä. En nyt tässä mene syvemmälle tähän, mutta huonosisältö voi laskea Googlen hakukoneen arvostusta sivuista, joten  lyhyesti sanottuna kannattaa pitää huolta siitä, että sivujen sisältö on hyvää.

Tietyn sivun saama pagerank ei ole pysyvä. Google laskee sivujen PR-arvoja säännöllisesti, koska jatkuvasti syntyy uusia sivuja. Tällöin voi pelkästään uusien sivujen syntyminen muualla tipauttaa jonkun sivun rankkausta - varsinkin jos sivu on ollut aivan rajoilla valmiiksi. Näin ollen koskaan ei voi olla vallitsevaan tilanteeseen tyytyväinen, vaan on jatkuvasti kehitettävä sivujaan ja vaalittava niiden arvoa.

Kaikki linkit eivät ole hyväksi

Kaikilla linkeillä ei ole arvoa ja jotkut linkit ovat jopa vahingollisia. Esimerkiksi linkkifarmit eivät saa Googlelta mitään arvoa ja niitä jopa rangaistaan. Pääsääntö on, että sivusto ei voi päättää, mistä sinne linkki osoittaa, mutta siitä voi päättää, että minne omalta sivuilta on ulospäin linkkejä. Googlen hyljeksimille sivuille ei siis kannata linkittää. Hyvä tapa varmistua siitä, onko linkki järkevää laittaa, on tarkistaa sivuston pagerank-arvo – jos se on 0, on todennäköistä että linkki tuottaa ongelmia.

Aiemmin todettiin, että sivun äänimäärä jakautuu kaikkien sivulta ulos osoittavien linkkien kesken. Siksi kannattaa harkita, että minkä verran haluaa omilta sivuiltaan linkittää ulospäin. Jokainen ulospäin osoittava linkki vähentää sivujen omille sivuille antamien ”äänien” tehoa. Toisaalta tätä ei kannata valtavan suuresti pelätä, sillä parhaassa tapauksessa kun antaa linkin jollekin sivulle, saa tilalle toisen.

Yksi tapa linkittää ulospäin ilman pagerank-äänten valumista ulos sivustolta on käyttää rel-attribuuttia. Tällöin rel=’nofollow’ attribuutin käyttö tarkoittaa sitä, että tällainen linkki ohitetaan, kun indeksointirobotit tutkivat sivua. Toisin sanoen sivu ei menetä äänivoimaansa sellaisesta linkistä, jossa rel-attribuutti on. Luonnollisesti tällainen linkittäminen vaatii keskustelua sivuston ylläpitäjän kanssa tai sitten parhaassa tapauksessa julkaisujärjestelmässä on tällainen vaihtoehto valmiina.

Tarkista oman sivusi Pagerank

Ymmärsitpä tuosta edelläolleesta mitään tai et, niin ainakin on helppoa selvittää omien sivujensa pagerank.

Google Pagerank -arvion tekemiseen on monia tapoja ja esimerkiksi googlaamalla ”google pagerank” saa todella suuren määrän sivustoja, joilla testin voi tehdä. Tässä kuitenkin yksi helppo pikaselityksen kera.

Mene sivulle pagerankme (pidän tästä, koska sivulla ei ole turhia mainoksia eikä turhaa captchaa) ja tulet allaolevan näköiselle sivulle. Kirjoita yksinkertaisesti sivusi osoite näkyvään kenttään ja klikkaa ”Get pagerank”.

Saat vastauksen hetkessä oheisen näköisesti. Helppo homma!

Sitkeyttä matkaan pagerankin kasvattamisessa!

Go mobile - mobiilisivut ja markkinointi

Tämä kirjoitus on tehty aivan totaalisen alkutaipaleella tarpoville mobiilimarkkinoijille. Kirjoituksen ei ole tarkoitus olla tyhjentävä tietolaari siitä, miten mobiilimarkkinoinnin avulla revitään yritykselle mahdollisimman paljon kauppaa, vaan pikemminkin tarkoituksena on kiinnittää lukijoiden huomio siihen, että mobiilimaailma on jo rullannut jonkin aikaa ja että toimenpiteet tulee aloittaa heti, jos aikoo päästä kelkkaan mukaan.

Mitä, missä ja miten mobiililaitteita käytetään

Lähde: Morgan Stanley Mobile Report 

Mobiililaitteella tarkoitan tässä kirjoituksessa älypuhelimia ja tablet-laitteita (jätän siis huomiotta sms-markkinoinnin, koska en siitä välitä enkä oikein tiedäkään asiasta mitään). On esitetty väitteitä, että vuonna 2014 mobiililaitteilla selattaisiin nettiä enemmän kuin tietokoneilla (kannettavat ja pöytäkoneet, myöhemmin puhun vain pöytäkoneista helpottaakseni kirjoittamista). Tämä voi myös tapahtua nopeammin, mutta ainakin näissä Ciscon ennusteissa vuosi 2014 on tärkeä rajapyykki. Tällä hetkellä ollaan Suomessa vielä alkuvaiheessa, kuten alla olevasta mobiililaitteiden ja pöytäkoneiden nettiselausten määrää ilmentävästä kuvasta näkee. Huomattavaa kuitenkin on, että arvio kehityksen nopeudesta on exponentiaalinen, eli nykyhetkeen ei kannata tuudittautua – kehitys saattaa olla arvioitua nopeampaakin.

Kokeile QR-koodia älypuhelimellasi.
Mene puhelimesi selaimella esim.
osoitteeseen www.upcode.fi ja lataa
koodinlukija + toimi ohjeiden mukaan.

Toistaiseksi mobiililaitteilla käytetään nettiä hiukan eri tavoin kuin pöytäkoneilla. Mobiililaitteilla haetaan paljon tietoa ns. paikan päällä. Eli toisin sanoen liikkeellä oltaessa, esimerkiksi matkustettaessa etsitään paikkaan ja ajankohtaan liittyvää tietoa, kuten vaikkapa saman päivän tapahtumatietoja. Toinen suuri syy käyttää mobiililaitteita verkossa on sosiaalinen media – yhä kasvavissa määrin älypuhelimen omistajat kertovat ja jakavat kokemuksiaan välittömästi. Lisäksi kaupoissa saatetaan ennen ostopäätöstä tutkia tietoa netistä samoin kuin vertailla hintoja. Tuloillaan Suomeen on myös monissa maissa suosittu tapa ohjata ihmisiä kaupoissa, käyntikohteissa, nähtävyyksissä yms. relevantin tiedon pariin QR-koodien avulla, mikä lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä että labyrintin näköisen kuvan (katso kuva) skannaamalla älypuhelimessa saadaan esitettyä koodiin sidottu tieto, mikä yleisimmin on tietyn verkkosivun avaaminen. Tuloillaan on myös NFC-koodin käyttö. NFC (Near Field Communication) tarkoittaa arkisuomeksi sitä, että kun puhelin, jossa NFC on mahdollistettu viedään lähelle (etäisyys senttejä) soveltuvaa tiedonlähdettä, voidaan puhelimeen/puhelimesta siirtää tietoa radiotaajuuksilla. Yksi mielenkiintoisimmista sovellutuksista NFC:llä on maksaminen, esimerkiksi luottokortin integroiminen puhelimeen.

Mobiililaitteitteilla on joitakin isoja eroja tietokoneisiin nähden ja verkon selailu mobiilaitteilla on siten erilainen kokemus. Muutama isoin ero:

• Mobiilimaailman suurin ero perinteiseen verkon käyttämiseen tietokoneilla on siinä, että älypuhelinten ja tablettien näytöt ovat selkeästi pienempiä kuin tietokoneiden. Täten ”normaali” verkkosivu ei mahdu kerralla mobiililaitteen näytölle ja varsinkin älypuhelimessa joutuu zoomailemaan ja liikuttelemaan sivua todella paljon. 
• Mobiililaitteita myös käytetään sormilla kosketusnäytöltä, mikä on aivan eri asia kuin hiirellä klikkailu. Tämän vuoksi mobiililaitteille suunnitellun sivun tulee olla mietitty siten, että myös peruskönsikkään nakkisormilla voidaan sivua selata ja esimerkiksi painaa tai osoittaa alasivun painiketta. Tällöin painikkeen tulee olla suhteellisen iso sivun kokoon nähden 
• Mobiililaitteita käytetään usein hitaammilla yhteyksillä kuin pöytäkoneita. Tästä johtuen mobiilisivut eivät voi olla kovin raskaita, koska sivujen latautumiseen menee muutoin tuskallisen kauan. Tämä tosin onneksi paranee päivä päivältä 

Muutama sana tavoitteista ja muustakin

Kaikki markkinointi alkaa yleensä tavoitteista, vaikka se välillä tuntuu unohtuvankin. Liian usein aletaan tuohuamaan jotain, kun kilpailijakin tekee. Rahaa säästyy aina tekemällä hyvän pohjatyön ja ymmärtää mitä on tekemässä. Kun alat tekemään mobiilisivuja, niin on hyvä havaita ensin ainakin nämä asiat:

• Ymmärrätkö riittävästi, mitä olet tekemässä? Oletko esimerkiksi ennen mobiilimaailmaan pomppaamista sisäistänyt ihan tavallisen internetmarkkinoinnin perusteet? 
• Ketä ovat yrityksen asiakkaat? Jos tavoittelet verkossa vain kontakteja räätälöityjä tarjouksia varten, ei mobiilimaailma välttämättä ole aivan ehdoton (ei ole ehdoton vielä, ymmärrän jos joku on erimieltä:)) 
• Oletko miettinyt tavoitteen mobiilimaailmalle? Tavoite voi olla minun mielestäni jo uuteen aikaan valmistautuminen ja oppiminen, mutta todella suositeltavaa on koettaa asettaa asioille lukuarvoja, kuten esimerkiksi uniikkien selaajien määrä (se ihan perustavoite), yhteydenottojen määrä (netissä tai soittamalla – mobiililaitteilla on kätevä soittaa sivuilla olleeseen numeroon painamalla numeroa), uusien Facebook-tykkääjien saaminen (kun asiakas on paikanpäällä, on helpompi saada ihminen tykkäämään yrityksestä), jne. Yleisesti ottaen markkinoinnin onnistumisen paras tavoite on syntynyt kauppa. 
• Oletko valmis kehittämään palvelua, eli sivujasi jatkossakin? Ikävä kyllä täytyy sanoa, että netissä kaikki kehittyy nykyisin sitä vauhtia, että kahdessa vuodessa palvelu kuin palvelu alkaa näyttää antiikkiselle, jos ei jatkuvasti kehitetä. 
• Voiko yrityksesi markkinoinnin mobiilissa hoitaa ilmaispalveluissa? Kaikkien yritysten ei aina ole järkevää tehdä erillisiä mobiilisivuja, jos tiedonjako voidaan hoitaa yrityksen esimerkiksi Facebook, Google+ tai Twitter -profiilissa, jotka ovat erinomaisesti optimoitu mobiililaitteille. 

Kun yritys on tehnyt itselleen hyvät mobiilisivut järkevin tavoittein, on varmasti matkan varrella miettinyt myös toimintaansa ja markkinointia yleensä. Voisin sanoa, että mikäli yritys päätyy olemaan toteuttamatta mobiiliystävällisiä verkkosivuja, on taustalla toivottavasti ollut todella perusteellinen harkinta ja selvitys.

Ota ensimmäinen askel – siirry responsiivisuuteen

Mistä sitten kannattaisi lähteä liikkeelle? Kysymys, johon saa helposti melko erilaisia vastauksia riippuen siitä keneltä kysyy. Jakaisin kuitenkin asian seuraavasti:

1. Jos yrityksesi toimii vakavissaan verkkomarkkinoinnin suhteen ja luet kuitenkin tätä juttua ihan uutena tietona, ota ihmeessä yhteyttä ammattilaisiin välittömästi. Varaudu selvittämään mikä on tavoitteesi ja kuka on asiakkaasi. Niin, varaudu myös maksamaan palveluista. 
2. Jos verkkomarkkinointi on vain osa toiminnastasi, mutta haluat kuitenkin jotenkin olla pelissä mukana harkinnan jälkeen, niin suosittelen aloittamaan verkkosivuista ja muokkaamaan ne mobiililaitteille ystävällisiksi. 

Mobiiliystävällisyys voidaan tavoittaa monin eri tavoin. Voidaan esimerkiksi tehdä niin yksinkertaiset sivut, että ne latautuvat hyvin pienissä laitteissa. Tai voidaan tehdä omat erityiset mobiilisivut, jolle käyttäjä automaattisesti ohjautuu selatessaan nettiä mobiililaitteella. Mobiilisivut on tehty tiettyä mobiililaitetta ja näytönkokoa ajatellen, eli esimerkiksi 4.5 tuuman älypuhelimen näytölle. Tämä ei ole kovin kätevää, sillä esimerkiksi tablet-laitteiden käyttäjät eivät puolestaan saa 10 tuumaisilla näytöillään kaikkea irti kännyköille optimoiduista sivuista. Tämän johdosta on kehitetty ns. responsiivinen design ja se on järkevin ja tämän hetken kuumin tapa tehdä mobiiliystävälliset sivut. Jatkossa puhun vain responsiivisista sivuista.

Responsiiviset sivut yksinkertaisesti sanottuna on sellaiset, jotka skaalautuvat oikeaan kokoon käytetyn selailulaitteen koon mukaan. Tällöin sivun näkymä ja asettelu muuttuvat automaattisesti laitteen mukaan. Erona siis erillisiin mobiilisivuihin on se, että yhdet ja samat sivut käyvät kaikissa tilanteissa. Voit esimerkiksi kokeilla Roll Risteilyjen responsiivisilla sivuilla miten homma toimii. Kun olet sivuilla, nappaa hiirellä kiinni sivun alakulmasta ja vedä sivua kasaan ja huomaat kuinka sivun osaset vaihtavat paikkaa. Huomaat varmaan myös, kuinka ihan viimeisessä vaiheessa esimerkiksi alasivuvalikot ovat jo suhteessa koko sivun levyiset ja alakkain, kun ne sivun pöytäkonekoossa on ”normaalin” kokoiset sivun kokoon nähden ja sijoiteltu sivun yläosaan vierekkäin.

Responsiiviset sivut luonnollisesti toteuttaa joku ulkopuolinen taho, kuten mainostoimisto tai vastaava. Tällä hetkellä on menossa Suomessa (ainakin harvaan asutuilla alueilla) jonkin asteinen murroskausi, sillä kaikki verkkosivuja tekevät tahot eivät ole joko havainneet uuden ajanlaskun alkua tai sitten eivät osaa toteuttaa responsiivisia sivuja. Tällöin saattaa vastaukseksi tiedusteluun tulla monia perusteluita miksi moista ei kannata lähteä tekemään. Joskus näin voi ollakin, mutta kannattaa olla tarkalla korvalla, että mikä on oikea syy, jos verkkosivujen tekninen tarjoaja suosittelee jotain muuta kuin responsiivisia sivuja niitä pyydettäessä.

Lopuksi

Asiakkaiden kännykän näytölle pääseminen ei luonnollisesti ole ihan sillä tehty, että luodaan mobiilisivut. Mobiilisivuja/mobiilimaailmassa tulee markkinoida ihan siinä missä muuallakin. Markkinoinnissa mobiilissa toimii pitkälti samat lainalaisuudet kuin muuallakin ja onneksi osa markkinointiväylistäkin on samoja kuin normaaleiden verkkosivujen markkinoinnissa, kuten esimerkiksi AdWords, mutta näistä keinoista sitten ehkä toisessa kirjoituksessa.

Mobiilimarkkinointi on vielä Suomessa alkutekijöissään, kuten todettua. Tällä hetkellä noin 10% kaikesta netin selailusta Suomessa tehdään mobiililaitteilla (StatCounter Global stats -sivuston mukaan). Käyttömäärän kasvu on kuitenkin jo tyhmemmänkin helppoa ennustaa ja olisi erittäin hölmöä olla tiedostamatta tätä. Siis kun seuraavan kerran mietit, että teetätkö uuden esitteen, niin suosittelen harkitsemaan sitä, että jätät esitteen tekemisen väliin ja alat kertomaan toiminnastasi suoraan asiakkaiden puhelimiin.

Kolme helppoa Facebook -markkinointineuvoa

Jos käytät Facebookia markkinointitarkoituksessa, joudut jatkuvasti miettimään, että miten siitä saa parhaiten tehot irti. Keinoja on valtavat määrät ja kaikkia keinoja ei kannata yrittää kerralla ottaa käyttöön ja omaksua, vaan jatkuva kehittäminen sekä analysointi on järkevä tie. Tähän kirjoitukseen olen valinnut ihan omien työssäni tehtyjen havaintojen perusteella kolme ilmaista keinoa, joilla Fcebookin käyttöä markkinoinnissa saa tehostettua.

Facebook on siitä ikävä media, että siellä ei saa kaikille tykkääjille viestiä menemään ilmaiseksi, vaan jos haluaa saada viestinsä edes kaikille omille tykkäjilleen, joutuu maksamaan Facebookille. Käytännössä jos ei halua käyttää rahaa markkinointiin Facebookissa, kannattaa tehdä mahdollisimman hyviä päivityksiä – pelkkä tykkääjien määrä ei vielä takaa runsasta näkyvyyttä.

Päivitysten ajoitus

Ei ole totaalisen sama mihin aikaan viestinsä Facebookiin laittaa. Aivan aamulla ja illalla työajan jälkeen saa selkeästi enemmän tykkäyksiä sekä jakoja viesteilleen ja juuri näitä katsojien toimintojahan Facebookissa haetaan. Päivityksen näkyvyys kasvaa, kun sitä tykätään, kommentoidaan ja jaetaan. Samalla päivityksen eräänlainen näkyvyysaika kasvaa, kun se pysyy omien tykkääjien sekä heidän kavereidensa päivitysvirrassa.

Toinen tärkeä pointti ajoittamisessa on se, ettei laita uutta päivitystä liian aikaisin edellisen perään. Varsinkin jos edellinen päivitys on tavoin tärkeämpi kuin seuraava. Liian nopeaan tahtiin tapahtuva päivittäminen saattaa peittää aiempia päivityksiä alleen. Tiivissä tahdissa päityksiä tehtäessä yhden päivityksen yleisömäärä voi jäädä suhteessa pienemmäksi kuin sellaisen pävityksen, joka on saanut rauhassa vaikuttaa. Toisaalta turhan tiheä päivitysrytmi saattaa alkaa ärsyttämään tykkääjiä ja voi jopa motivoida poistamaan sivu tykkäyslistalta – kukaan ei pidä spämmäyksestä.

Kolmas ajoituksen kannalta olennainen asia on viikonpäivä. Oman kokemukseni mukaan sunnuntaisin saa parhaiten viestinsä leviämään kaikilla mittareilla parhaiten. Jos haluaisin esimerkiksi aloittaa jonkin kampanjan, tekisin sen mieluiten sunnuntaina iltapäivällä.

Ikävää tässä on äkkiseltään ajateltuna se, että Facebook päivittäminen pitäisi tehdä työajan ulkopuolella, mutta onneksi Facebook otti kesällä käyttöön ajoitustoiminnon (kts. kuva), jonka avulla voi tehdä vaikka koko viikon päivitykset varastoon ja näin työaika ei tule esteeksi. Tätä ominaisuutta ei ole henkilöprofiileissa.

Kuvien käyttö päivityksissä

Yksinkertainen tosiasia on, että päivitys jossa on kuva, saa selkeästi enemmän tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja kuin pelkkä tekstipäivitys. Luonnollisesti sitä enemmän saa huomiota, mitä parempi kuva on kyseessä. Lisäksi parhaimman julkisuuden saa kuva joka on jollain tavalla hauska tai erikoinen.

Harmillistä kyllä näyttäisi siltä, että jos kaikkein parhaiten puree yksittäinen kuva. Jos siis esimerkiksi jaat verkkosivuiltasi Facebooksissa uutisen jossa on kuva ja päivitykseen tulee pieni kuva, ei se vetoa yhtä hyvin kuin yksittäinen kuva.

Mukavaa on mielestäni se, että kuvien määrä ei tosiaan ratkaise. Ei siis tarvitse aina tai ollenkaan tehdä isoa kuvakokoelmaa hyödyntääkseen kuvia markkinoinnissaan. Vaan jos sinulla on useita kuvia samasta aiheesta, voi niitä syöttää Facebookiin pikkuhiljaa pitkällä ajalla.

Toimintaan kehottaminen

Helposti unohdetaan, että yksinkertaisin tapa saada ihminen tekemään jotain, on sanoa se suoraan. Esimerkiksi jos päivitykseen laittaa mukaan kysymyksen, saa helpommin kommentteja. Ei välttämättä ole järkevää ihan jokaiseen päivitykseen laittaa kysymystä ja tehdä näin Facebook-sivustaan gallup-paikkaa, mutta silloin tällöin kysymyksiä kannattaa viljellä. Kysymysten ohella voi myös pyytää lukijoita tykkäämään tai jakamaan päivityksen, mutta tässäkin tulee olla varovainen, että tyyli ala tuntua käskevälle. Kukaan ei halua saada käskyjä sosiaalisessa mediassa.

Toimintaan kehottamista on tavallaan myös tarjousten ja kilpailujen tekeminen. Tarjouksen Facebookissa voi tehdä monella tapaa. Voi esimerkiksi linkittää verkkokauppaansa tai verkkosivuilleen tehtyyn tarjoukseen. Facebook on myös ottanut käyttöön tarjous-toiminnon, jonka avulla voi tehdä käteviä tarjousviestejä Facebook-sivuilleen (kts. Kuva). Tällaiset tarjoukset tulee ”lunastaa”, mutta ei tässä enempää siitä. Kannattaa kuitenkin kokeilla, koska ensimmäisen tarjouksen saa tehdä ilmaiseksi.

Kilpailuja levitetään helposti, kunhan niissä vain on hyvät palkinnot. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tyypillinen tykkää ja jaa -kilpailu on kielletty Facebookin säännöissä, jos ei kilpailun tekemiseen ole käytetty kolmannen osapuolen tuottamaa sovellutusta. Kannattaa tutustua Facebookin kilpailuja koskeviin sääntöihin, jotka löytyvät Facebookinsivuja koskevien säännöistä.

Yksi näkökulma Visit Finlandin Facebook -markkinoinnista

Sosiaalisen median hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa on ollut kaikkien ajattelevien ihmisten kohteena jo jonkun aikaa. Joskus kuitenkin tulee tunne, ettei ole selvillä miten sosiaalisesta mediasta hyödytään. Kun asiantuntijoilta kysyy, saa erityyppisiä vastauksia hieman vastaajan henkilökohtaisista mieltymyksistä, kokemustausta ja painotuksista riippuen. Tässä kirjoituksessa pohdiskelen omasta itsekkäästä näkökulmastani Visit Finlandin linkitystoimintaa Facebooksissa ja sen hyötyä matkailuelinkeinolle.

Linkitys Facebookista

Erittäin helppo tapa hyödyntää Facebookia ja muitakin sosiaalisen median väyliä on linkitys. Periaatteellisella tasolla kyse on ainutlaatuisen suoraviivaisesta toiminnasta – tehdään Facebook-sivulle päivityksiä, joissa on linkki halutulle verkkosivulle tai muuhun palveluun, kuten verkkokaupan tuotekorttiin.

Facebookista tuleva liikenne on siinä mielessä laadukasta hakukoneisiin verrattuna, että on tapahtunut ikään kuin suodatus ennen siirtymistä. Asiakkaan on ensin täytynyt tulla Facebookin sivulle ja sen jälkeen tehdä aktiivinen päätös klikata linkkiä, jossa on yleensä (toivottavasti aina) selvittäviä tekstejä mukana. Hakukoneistahan saattaa haun tuloksena jollekin sivulle ajautua ”vahingossa” joku, joka heti huomaa olevansa väärässä paikassa.

Case Visit Finland ja Facebook

Visit Finland on Matkailun edistämiskeskuksen markkinointityössä ulospäin näkyvä nimi. Facebookissa Visit Finland ylläpitää Facebook-sivua ”I wish Iwas in Finland”. Tämä Facebook-sivu on isoa kokoluokkaa tykkääjillä mitattuna, sillä tarkasteluhetkellä siellä oli 96 438 tykkääjää, mikä on erinomainen määrä. Sivulla myös käydään vilkkaasti kommentoimassa, tykkääjät latailevat omia kuviaan sekä kysymyksiä jne., mikä on todella hienoa.

Suuren tykkäjämäärän hyödyntäminen sen sijaan on melkoisen vajaanoloista. Koska olen Järvi-Suomesta, laskin huvikseni huhtikuusta tähän päivään I wish I was in Finland -sivuston ylläpitäjän tekemät päivitykset liittyen Järvi-Suomeen ja erityisesti niiden linkitykset. Päivityksiä oli seitsemän ja vain yhdessä oli järvisuomalaisen toimijan verkkosivuille osoittava linkki. Tämä tuntuu pahalta, kun ajattelee millaisen kattavuuden tuo lähes 100 000 tykkäjää saavuttaa ja millaisia määriä liikennettä voitaisiin ohjata Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja yritysten verkkosivuille, Facebook-sivuille sekä muihin palveluihin.

MEK ja Visit Finland ovat määritelleet tehtäväkseen maabrändin vahvistamisen. Tämä tarkoittanee sitä, että tuotetietoja tai suoranaisia matkailuelinkeinoon ohjaavia toimenpiteitä ei tehdä ilmaiseksi, vaikkakin Visit Finlandin oman määrittelyn mukaan suurin osa palveluista tehdään ilmaiseksi. Veronmaksajana toivoisin kuitenkin kovasti VF:n kehittyvän myös matkailun elinkeinoa tukevaksi toimijaksi tällaisissa päivittäisen tason toiminnoissa. Runsas linkitys (myös Helsingin ulkopuolelle) matkailualan yrityksiin ja toimijoihin olisi oiva alku.

Itäsuomalaisen kaupungin matkailun vetovoimatekijät ja markkinointi

Matkailumarkkinointia tehtäessä on tapana luetella vetovoimatekijät, joihin matkailijoiden haaliminen perustuu, eli matkustuksen syitä. Syitä keksitään markkinoinnin perustaksi useita, mutta yleensä aina tärkeimmäksi mainitaan luonto ja tapahtumat. En halua väheksyä kotiseutuni luontoa tai hienoja tapahtumia, päin vastoin, mutta nyt kuitenkin härnään aivoja ja luettelen mielestäni kolme tärkeintä syytä matkustukselle Itä-Suomen kaupunkeihin ja sitten on pohdintaa näiden suhteesta matkailumarkkinointiin.

1. Kaupungin liiketoiminta

Kaupungin liike-elämä tuottaa aina yhteyksiä, jonka vuoksi matkustetaan kyseiseen kaupunkiin. Tämä matkailu tilastoidaan matkailutilastoissa ammattiin liittyvänä matkailuna (esimerkkinä Kuopion majoitustilastot). Turhan usein tämä yksinkertaistetaan kokous- ja kongressimatkailuksi, vaikka kyseessä on laaja joukko syitä, liikeneuvottelut, tuote-esittelyt, korruptio, työhyvinvointi, piiloincentive, jne. On myös liiketoiminnan generoimia matkailua, joka kirjautuu väärään kategoriaan vapaa-ajan matkailuksi.

2. Vapaa-ajan asunnot

Koko Suomen laajuisesti suurin matkustuksen syy on vapaa-ajan asunnoille, eli suomeksi sanottuna mökeille matkustaminen. Suurin osa mökeistä on omilla paikkakunnilla, mutta yli puoli miljoonaa suomalaista matkustaa säännöllisesti oman paikkakunnan ulkopuolelle vapaa-ajanasunnolleen (Tilastokeskuksen raportti mökkimatkailusta). Mökkeilyssä on huomionarvoista se, että kun joku on kerran sijoittanut mökkiin, niin hän käy siellä useita kertoja vuodessa tuoden tasaista matkailutulovirtaa mökkipaikkakunnalleen.

3. Sukulaisten luona vierailu

Suomen muuttovirta suuressa kuvassa ei ole sunntautunut etelästä Itä-Suomeen, vaan päinvastoin. Tämä on synnyttänyt melkoisen nipun perhesiteitä, jotka yhdistävät Itä-Suomea esimerkiki pääkaupunkiseutuun tuottaen runsaasti matkustusta sukuloinnin merkeissä.

Mitä merkitystä näillä on matkailumarkkinoinnissa?

Matkailumarkkinoinnin tavoitteita ja toimenpiteitä mietittäessä on ihan tervettä pysähtyä silloin tällöin pohtimaan, että mikä on tuotos-panos -suhde. Esimerkiksi jos käytetään matkamessuihin 100000 euroa ja saadaan käymään osastolla pari tuhatta ihmistä, joista joka toinen kertoi tarinan lapsuudesta, kuinka asui juuri markkinoitavalla alueella, niin onko se parempi kuin käyttää 100000 euroa siihen, että saadaan 20 uutta mökinomistajaa alueelle? Ihan ilman laskelmia veikkaan, että mökkiläiset jättävät vuosien saatossa aika reilusti enemmän rahaa alueelle, kuin matkamessuilla matkustuskipinän saaneet asiakkaat. Selvää on se, ettei matkailumarkkinointi pelkästään riitä tuomaan mökinomistajia alueelle, vaan tarvitaan myös muitakin toimenpiteitä, kuten oikeanlaista kaavoitusta. Jos kuitenkin matkailumarkkinoinnista vastaavat tahot iskisivät kättä kaupungin kaavoitussuunnittelun kanssa, niin tuloksena saattaisi olla pysyviä, varmoja matkailutuloja.

Samoin kun seuraavan kerran mietitään kokous- ja kongressimatkailun markkinointia, niin kannattaisiko hieman laajentaa näkökulmaa? Isot kongressit luonnollisesti tuovat isoja kertatuottoja, mutta todellisuudessa on olemassa tasainen virta liikematkusta ympäri vuoden. Tätä virtaa voi kasvattaa älykkäällä ja tarkasti kohdennetulla markkinoinnilla. Tämän markkinoinnin kohde saattaa itse asiassa olla omalla paikkakunnalla ja nimenomaan alueen liike-elämässä, joiden aktivointi on avainasemassa. Toki markkinoinnin lisäksi tulee miettiä myös tuotekantaa ja sitä, että pitääkö työn vuoksi matkustaville tehdä erityisesti heille suunniteltuja tuotteita.

Itä-Suomessa sukuloivien ihmisten käyttäminen matkailumarkkinoinnissa onkin mielenkiintoinen juttu. Hehän ovat ihmisiä, joilla on jonkinlainen tunneside alueeseen ja kuitenkin he asuvat muualla ja toisin sanoen heillä on sosiaalinen piiri jossain muualla. Nykyisen sosiaalisen median valtakaudella on periaatteessa olemassa kanavat, joiden kautta jokainen yksittäinen ihminen voi toimia markkinoija – tietoisesti tai tiedostamatta. Kuka keksii sen keinon, jolla mahdollisimman tehokkaasti aktivoidaan nämä ihmiset ketomaan omille piireilleen oman alueensa hyvistä puolista? Aktivointi voi tapahtua luonnollisesti verkossa yllpitämällä mahdollisimman aktiivisia sosiaalisen median kanavia, joissa muualla siirtyneet voivat käydä muistelemassa juuriaan ja samalla mahdollisesti jakaa materiaaleja kaveripiirilleen. Toisaalta olisi mielenkiintoista pohtia sitä, miten saataisiin kotiseudullaan vieraillulla olevat ihmiset jakamaan mahdollisimman paljon mielikuvia ja oikeita kuvia reissustaan kavereilleen. Esimerkiksi voitaisiin koettaa saada vierailija tykkääjäksi mahdollisimman monelle alueelta olevalle Facebook-sivulle viljelemällä kaupunki täyteen näille sivuille osoittavia QR-koodeja.

Tässä oli nämä ajatukset, jotka ehkä saattavat aueta hiukan vaikeasti, mutta jos ei toisella lukemiselle selviä, niin kommentti tuohon alle ja voidaan keskustella asiasta.

Kuopion Matkailupalvelu oikeilla raiteilla?

Kuopion Matkailupalvelu on ollut Kuopion alueen mediassa esillä viimevuosina vähemmän mairittelevissa merkeissä. Alkunsa mediassa tapahtuva ihmettely sai noin suurinpiirtein silloisen toimitusjohtajan Heikki Kähäränirtisanomisesta. Myöhemmin ihmeteltiin mediakuuluisan toimitusjohtajan Jari Piiraisen valintaa ja lopuista ulostuloista onkin huolehtinut matkailupalvelun hallitus.

Nyt ollaan rakentamassa Kuopion ja alueen uutta matkailumarkkinoinnin tulevaisuutta “kovalla” tohinalla ja moni kysyy, onko suunta oikea.

Kuka Kuopion Matkailupalvelua johtaa?

Mitä yhteistä on seuraavilla?

• kuvapankkiyrittäjä
• päiväkodinjohtaja
• eläkeläinen
• sairaanhoitaja
• ympäristötieteiden tohtori
• toimittaja

Ne ovat ammattinimikkeitä, jotka ovat edustettuna Kuopion Matkailupalvelu Oy:n (KMP) hallituksessa. Ammatit ovat arvostettavia ja ihmiset hienoja, mutta ajatuksia herättää kysymys matkailualan osaamisesta. KMP:n hallitus näet valitaan kunnallisvaaleissa määrittyneiden poliittisten voimasuhteiden perusteella ja se ei mielestäni takaa matkailualan osaamisen edustusta Kuopion alueen tärkeimmän matkailumarkkinointiorganisaation johdossa.

Kuopion Matkailupalvelussa on toistaiseksi myös yhtiömuodosta johtuen toimitusjohtaja. Hänen roolinsa on nyt syrjäänvetäytyvän Jari Piiraisen mukaan toteuttaa hallituksen tahtoa. Onko se sama kuin matkailuelinkeinon edistäminen Kuopiossa ja alueella - sen saa jokainen päätellä itse.

Näköpiirissä oleva ratkaisumalli

Viimeaikoina on Kuopion medioissa nähty lausuntoja, joissa KMP on tuomittu lakkautettavaksi ja toiminta on ajateltu yhdistettävän Kuopion kaupungin markkinointiosastoon. Toisaalta on Kuopion kaupungin vetämänä aloitettu alueen brändin kirkastamiseen tähtäävä hanke, jonka yhtenä lopputulemana toivotaan olevan maakunnallinen markkinointiyhtiö, joka laajalla saralla huolehtisi Kuopion seudun vetovoimaisuudesta – matkailu mukaanlukien.

Matkailuyritysten yksi huolista on jo vuosia ollut se, että KMP:n toiminta on välillä aika kaukana yritysten toiveista. Toiveiden kuuntelussa ei välttämättä ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla ja tähän voi helposti etsiä syitä virkamiesmäisestä toiminnasta ja poliittisesta hallinnosta samoin kuin henkilökunnan sitoutumisesta ja tietotaidosta. Toisiko puhtaasti kaupungin organisaatioksi integroiminen muutoksen yritysten kuunteluun ja toiminnan kissamaiseen reagointiin? Epäilen vahvasti, ja pelkään, että itse asiassa mentäisiin juuri vastakkaiseen suuntaan.

Mikäli puolestaan toimintamalliksi muotoutuu brändihankkeen tuloksena maakunnallinen markkinointiyhtiö, niin kysymys on, että ketkä sen yhtiön muodostavat? Tuleeko yhtiöstä usean kunnan muodostama uusi virkamiesorganisaatio, vai tuleeko sinne yritysten ääni mukaan. Ja jos yrityksillä on mahdollisuus tulla osakkaiksi, niin kenellä Pohjois-Savon matkailuyrityksistä on PeeÄssän lisäksi lihaksia olla moisessa mukana? Eli siis onko tulossa pienten matkailuyritysten kannalta liian iso kuvio?

Kysynkin ihan selvästi, että onkohan KMP:n tulevaisuutta pohdittaessa otettu huomioon mahdollisuus laajentaa nykyisen osakeyhtiön omistuspohjaa yritysten ja Savon Matkailun kuntien edustajilla? Uskoisin, että suunnattu osakeanti olisi sellainen, ettei sitä ainakaan olankohautuksella ohitettaisi. Tällöinhän olisi mahdollista keventää Kuopion kaupungin rahoitustarvetta KMP:lle ja samalla saada hallitustyöskentelyyn sekä omistajaohjaukseen mukaan ihan oikeita matkailualan ihmisiä.

Lopuksi

Eipä käy kateeksi rauhaiselostaan KMP:n toimitusjohtajaksi pitkäaikaishorroksesta herätetyn kohta entisen myyntipäällikön Tarja Mannisen pesti. Ristituleen joutuu selvittelemään/selittelemään asioita, joiden valmisteluun ei ole voinut osallistua ja joiden lopputulosta ei voi määritellä.

Toisaalta haluan sanoa, että ymmärrän kyllä täysin, jos joku tästä kirjoituksesta ottaa nokkiinsa. En kuitenkaan koe, että on hyvää ja asioita edistävää hyssytellä ja olla aina olevinaan samaa mieltä, vaan rohkaisisin mieluummin useampiakin ihmisiä rehellisesti ja avoimesti kertomaan tuntonsa. Muuten matkailun kehittäminen muotoutuu jatkossa savolais-kreikkalaisiksi olympialaisiksi.

Matkailutuotteen kate – laskentakaava

Olen vuosien saatossa törmännyt säännöllisesti siihen, että matkailualan toimijat eivät osaa laskea katetta tuotteilleen oikein ja menettävät samalla tuloja. Sama ongelma koskee myös sitä, kun tuotteisiin lasketaan komissio. Yksittäisen tuotteen kohdalla ei käy kovin kipeästi, mutta jos kate tai komissio on laskettu väärin, niin vuosien saatossa alkaa kertyä jo merkittäviä menetettyjä summia.

Tässä nyt toivottavasti yksinkertainen esimerkki ja perustelu siitä, miten matkailutuotteen kate lasketaan.

Tyypillinen virhelaskelma

Jos tuotteen tuotantokustannukset ovat 100 euroa, niin miten siihen lisätään 20% katetta? Kerrotaan luvulla 1,2? Ei, koska käy näin:

1,2 * 100 eur = 120 eur.

Sitten kun lasketaan kate 20% loppusummasta:

0,2 * 120 eur = 24 eur

Eli kun lasketaan 120 eur – 24 eur = 96 eur, huomataan että ei ihan onnistunut ja tuote ei sisällä haluttua katetta.

Oikea laskukaava

Matemaattinen perustelu kuten peruskoulussa opetettiin:

X = katteen sisältävä hinta

100 eur = alkuhinta

0,2 = kateprosentti (20%) desimaalilukuna ilmaistuna

Eli

      X  * (1-0,2) = 100 eur

=> X  = 100 eur/(1-0,2)
=> X  = 125 eur

Eli toisin sanoen voi ajatella suoraankin asian siten, että jaetaan alkuhinta desimaaliluvulla, joka saadaan, kun vähennettään ykkösestä haluttu kate desimaaleina:

100 eur/0,8 = 125 eur

Tulikohan tämä yksinkertainen asia nyt selkeämmäksi. Jos ei minua usko, ei tarvitse muuta tehdä kuin kaivaa peruskoulun kolmannen luokan matematiikan kirja esille ja siellä se vastaus on myös.

Kolme asiaa, jotka matkailukuningas voisi muuttaa Suomessa

Suomi on maa, jossa asiat muuttuvat hitaasti. Jos joku haluaa muutosta syvälle pinttyneeseen tapaan, ei muutos ole välttämättä edes järkisyillä mahdollinen. Uhmaan kuitenkin tapoja ja kohtaloa, ja kerron kolme asiaa, jotka mielestäni olisi Suomen matkailun kannalta hyödyllistä muuttaa ja joihin välittömästi puuttuisin, jos minulla olisi valta puuttua.

Jokamiehen oikeudet kahteen ryhmään

Jokamiehen oikeudet on Pohjoismaiden ominaispiirre ja näistä oikeuksista ollaan Suomessakin hyvin ylpeitä. Matkailualalla usein mainitaan Suomen vahvuudeksi juuri nämä ikiaikaiset oikeudet luonnossa toimimiselle. Onko tämä erioikeus tuonut Suomeen enemmän matkailijoita kuin muualle ja onko tämä Suomen kannalta kannattavaa? Ei minusta. Mielestäni ulkomaalaisilta pitäisi poistaa jokamiehen oikeudet. Ei sen vuoksi, että olisin rasisti tai perussuomalainen, vaan sen vuoksi että se olisi liiketoiminnallisesti järkevää.

Varmasti joku paikka Suomessa saa jokamiehen oikeuksien ansiosta retkeilijöitä, tai tunturisatiaisia, kuten Lapissa osuvasti sanotaan, mutta tuleeko rahaakin? Eikös se kuitenkin ole matkailun tavoite Suomen kannalta? Siis se, että matkailijat toisivat Suomeen rahaa, jonka turvin paikalliset pystyvät elämään. Uskoisin, että paras mahdollinen tulon tuottaja ei ole retkeilijä, joka kotimaassaan pakkaa rinkan täyteen kuivamuonaa ja Suomeen tultuaan häviää viikoksi retkeilyreiteille tai jonnekin muualle luontoon.

Me suomalaiset ylläpidämme reittejä, siivoamme luontoa, tuomme nuotiopuita leiripaikoille ja ylipäänsä omistamme maamme. Eikö tästä työstä olisi oikein ottaa pieni maksu retkeilijöiltä? Minusta olisi ja näin tehdään esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa tietyillä alueilla retkeillessä tulee maksaa jokaisesta yöstä maksu viranomaisille. Tämä voi olla vaikeaa Suomessa valvonnan osalta, mutta eikö voitaisi esimerkiksi velvoittaa jokainen ulkomaalainen retkeilijä lunastamaan erityinen roskapussi hintaan x ja retken jälkeen pussi pitää kaikenlisäksi palauttaa roskikseen roskineen. Tämä voitaisiin organisoida ohjelmapalveluyritysten sekä hyvillä paikoilla olevien majoitusliikkeiden ja huoltoasemien kautta.

Koululaisten lomat alkamaan myöhemmin

Tämä on periaatteessa lyhyesti sanottu: koulujen loma-aika pitäisi olla juhannuksesta elokuun loppuun. Eikö niin?

Kaikille matkailualan ammattilaisille on tuttu dilemma se, että kun Keski-Euroopassa on loma-aika elokuussa, on Suomessa pantu palvelut jo kiinni. Tämä puolestaan ei tuota ulkomaalaisille matkailijoille kovinkaan hyvää Suomesta ja on runsaamman kasvun esteenä. Luulisi myös koululaisille ja muillekin suomalaisille järjestelyn kelpaavan, koska elokuu on hyvää kesäaikaa, kun vedetkin on keskimäärin lämpimämmät elokuussa kuin kesäkuussa.

Matkailuyritysten kannalta olisi todella paljon helpompaa, kun olisi vahva 2,5 kuukautta kestävä kausi juhannuksesta elokuun loppuun, kuin nykyinen kolmen kuukauden tuska, jossa oikeasti hyvää aikaa aikaa on vain juhannuksen ja heinäkuun lopun välinen aika.

Julkisorganisaatiot remonttiin

Suomessahan on sellainen rakenne, että karkeasti on kolme tasoa matkailumarkkinoinnin organisoinnissa. On Matkailun Edistämiskeskus (MEK), joka toteuttaa Suomen brändinrakentamista ja maamarkkinointia osittain itse ja osittain VisitFinlandin kautta. Sitten on alueorganisaatioiden taso, joka koostuu melko heterogeenista toimijoista. On kuntavetoisia virkamiesorganisaatioita, kehitysyhtiöitä, puhtaita yritysyhteenliittymiä, erilaisia yhdistysratkaisuja ym. Yhteistä näille on se, että ne pyrkivät edistämään jonkin maantieteellisen alueen matkailua markkinoinnin keinoin. Kolmantena tasona ovat sitten yritykset, tapahtumat ym. matkailun käytännöntoimijat, jotka pyrkivät markkinoimaan omia tuotteitaan. Siis karkeasti ottaen näistä kolmesta ryhmästä julkisia tai paremminkin yhteishyödyllisiä toimijoita ovat MEK ja alueorganisaatiot.

Mikä sitten mättää julkistoimijoiden touhuissa? Ensinnäkin se, että markkinointiviesti on sekava. Mielestäni parhaiten tämä sekavuus näkyy MEK:sen oudoissa teemasekoiluissa. Varmasti ideatasolla ovat hyvän kuuloisia esimerkiksi teemat ”Silence, please” ja ”Cultural beat”, mutta onko noilla käytännössä merkitystä? Osaatko sinä sanoa näin äkkiseltään jonkun matkailukohteen, joka on tunnetuksi tietyn teeman kautta? Alueet puolestaan ovat monesti aivan yhtä kadoksissa. Alueorganisaatioiden tärkein tehtävä tuntuu olevan kaikkien toimijoiden miellyttäminen tai sitten vain MEK:en toimenpiteiden peesaaminen ja oma kristallinkirkas viestin kärki puuttuu, jolloin tuloksena on melkoinen puuro.

Toinen asia on vanhentunut henkilöstö. Tällä en tarkoita sitä, että henkilöt olisivat yli-ikäisiä tai muuten erityisen vanhoja, vaan sitä, että heidän tietotaitonsa on 90-luvulta. On erittäin pahasti mennyt ohi maailman muuttuminen ja markkinoinnin siirtyminen verkkoon. Väitän, että ei vieläkään löydy julkisorganisaatiota, joka käyttäisi yli puolet markkinointibudjetistaan netissä ja tähän suurin syy on tekijöissä, jotka mielellään tekevät kuten ovat aiemmin oppineet. Toisaalta ne jotka ovat netin hyödyistä huhuja kuulleet, ovat sitten hädissään aloittaneet jonkin hankkeen, jolla on tarkoitus ollut korjata hommat kuntoon kerralla. Kun järjestelmien ja palveluiden tilaaja ei ole kyvykäs, kuluu aika paljon rahaa hukkaan, kuten varmasti monella alueella on huomattu ja erityisesti varmaan maaportaalin touhuajat ovat saaneet rankan oppitunnin takavuosina. Oppitunnin, jonka johdosta purettiin Suomen kattava matkailuedustus maailmalla ja ostettiin miljoonien läjä vanhentuneita bittijonoja.

Kolmas asia on hieman edelliseen kohtaan viitaten julkisorganisaatioiden henkilöstön tausta. Ihan saa suurennuslasilla etsiä julkisorganisaatioista henkilöitä, joilla on vankka kokemustausta matkailualan kenttätyöstä. Sama muuten koskee monia matkailualan opettajia. Toinen perustapaus on se, että opettajaksi ajautuu henkilö, joka ei oikeissa matkailualan töissä pärjännyt. Johtuukohan tämä siitä, että aiemmat työntekijät haluavat rekrytoida vain sellaisia, joita eivät koe uhkaksi itselleen? Hökäisin vielä tähän kohtaan senkin, että nämä samat matkailualaa käytännössä kokemattomat ihmiset ovat myös niitä, jotka vetävät Suomessa erilaisia surkuhupaisia tuotteistus- ja kehittämishankkeita. Siis voi itku.

Minä siis purkaisin nykyiset julkisorganisaatiot atomeihin ja aloittaisin uudelleen alusta. Ensin miettisin, että mitä tavoitellaan. Sitten miettisin, että miten tavoitteiden täyttymistä mitataan ja lopuksi rakentaisin sen, mitä tarvitaan ja huolehtisin siitä, että jatkossa tarkkailtaisiin tiukasti myös tulevaisuuteen, jotta osattaisiin hiukan ennakoida kehitystä.

Videon käyttö nettimarkkinoinnissa

Video on yksi helpoimmista ja visuualisesti parhaista tavoista tuottaa nettisisältöä. Hyvin toteutetulla videolla saa paitsi kerrottua tuotteestaan tai palvelustaan asioita, joita ei ole välttämättä helppo ytimekkäästi kertoa sanoin. Toisaalta hauskoja tai muuten hyviä videoita jaetaan eteenpäin sosiaalisessa mediassa ja tällöin saavutetaan markkinointihyötyjä, joita ei välttämättä rahalla suoraan saa. 

Kysymykseen ”millainen on video netissä?” ei varmasti ole yhtä ainoaa vastausta ja toimijasta sekä kohderyhmästä riippuen vaatimukset vaihtelevat. Yleisellä tasolla voisi kuitenkin sanoa, että monenlaisille videoille on paikkansa netissä ja oikein käytettynä kaikista voi olla hyötyä markkinoinnissa. Videomarkkinoinnin kikkakukkaro on laaja, ja kaikkea ei ole helppoa pistää yhteen blogiin, mutta tässä kuitenkin muutama poiminta asioista, jotka vaikuttavat videon merkitykseen ja menestykseen markkinoinnin kannalta.

Laatu

Videon laatu on netistä puhuttaessa vaikea määritellä tarkasti. Perinteisen, tv:stä ja elokuvista tulevien laatumääreiden perusteella luokitteleminen saattaa johtaa harhaan. Tämä siksi, että onko laadukkuutta se, että jotkin tekniset kriteerit toteutuvat, vai se että mahdollisimman moni ihminen näkee videon ja haluaa kertoa videosta muillekin.

Kun yritys tuottaa videomateriaalia, on laatu tärkeää ottaa huomioon. Erityisesti jos tarkoituksena on tehdä yrityksen toimintaa esittelevä video nettisivujen etusivulle tai vaikkapa televisiomainokseksi, on syytä käyttää ammattilaisia ja tehdä parasta mahdollista laatua. Tällöin on ihan toimiva lähtökriteeristö laadulle käyttää vakiintuneita määreitä esimerkiksi juuri tv-maailmasta. Blogiin valittu video on hyvä esimerkki tyypillisestä, perinteisiä arvoja kunnioittaen tehdystä nettivideosta. Onko video hyvä tai ei - se ei ole tämän blogin aiheena:)

Kuitenkaan aina ei tarvita ammattilaisia, vaan pienellä keskittymisellä voi yritys tehdä videoita omatoimisestikin. Netissä on usein tärkeintä selventää jokin tietty asia ja laatuvaatimukset ovat sen mukaisesti kevyempiä mm. teknisten ominaisuuksien, ohjauksen, kuvauksen, leikkauksen osalta. Tällöin pystyy jopa itse tuottamaan videoita.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa leviää jopa parhaiten hauskat sattumukset, jotka ovat sattuneet tallentumaan videolle. Tuolloin ei videon toteutustapa ja laatu perinteisessä mielessä oikeastaan ole missään merkityksessä, vaan se mitä sisältöä videossa on. Ei ole välttämättä helppoa saada aikaiseksi materiaalia, jotka ovat hauskuuttavia tai muuten tavallisuudesta poikkeavia. Tällaisen videon toteuttaminen on todella haastavaa ja laadun ratkaisee se, kuinka paljon videota on netissä katsottu ja jaettu eteenpäin erilaisissa kanavissa lukijoiden toimesta.

Pituus

Menestyksekkäät nettivideot eivät useinkaan ole kovin pitkiä ja on myös tutkimuksia, joiden mukaan lyhyet videot katsotaan useammin loppuun saakka. Jopa siten että mitä lyhyempi video, sitä paremmin se katsotaan läpi (aiheesta enemmän Wistian blogissa). Toisaalta mobiililaitteiden yleistyminen voimistaa tarvetta nimenomaan lyhyille ja ytimekkäille videoille.

Onkin syntynyt mielenkiintoinen uusi videoiden jakopalvelu nimeltä Viddy. 

Viddyn ideana on lyhyesti sanoen se, että videon enimmäispituus on vain 15 sekunttia, eli pituutta on rajattu aivan kuten Twitterissä viestien merkkinen määrää. Tämä kuulostaa äkkiseltään helpolle, mutta jos esimerkiksi pitäisi esitellä kylpylähotelli tällaisella videolla, niin miten sen tekisit? Vaatii erittäin paljon paneutumista. Toisaalta Viddy-palvelussa on tällä hetkellä todella paljon erittäin outoja jopa turhia videoita, joiden lataamisen syy saattaa jäädä katsojalle hämäräksi.

Sisältö

Sisältö on ratkaisevan tärkeää netissä – niin aina todetaan. Mutta millainen videon sisällön pitäisi olla?

Yksi tärkeä asia on pitää videon aiottu viesti kirkkaana. Eli mielellään yhteen videoon sisällytetään yksi viesti, yksi asia joka videolla halutaan kertoa. Tämä ei välttämättä ole aina helppoa, kuten jokainen videoita joskus leikannut tietää – kun kuvattuja materiaaleja katselee koneella, niin tulee helposti halu laittaa mukaan kaikki onnistuneet pätkät, vaikkeivat ne asiaan liittyisikään. Toisaalta materiaaleja kuvattaessa olisi syytä keskittyää aiheeseen.

Video kannattaa aloittaa hyvällä tai jopa parhaalla sisälöllä. Sisällön osalta perinteinen elokuvista tuttu loppuhuipennus-tyylinen rakenne ei välttämättä toimi lyhyissä nettivideoissa. Kuten jo videon pituudesta puhessani mainitsin, lyhyet videot katsotaan helpoimmin kokonaan. Täten jos heti videon alussa saadaan kiinnostus heräämään, niin silloin sitoutuminen katsomiseen on parempi.

Hakukonenäkyvyys

Ihan ensimmäisenä ei välttämättä tule ajateltua, että videoilla voisi olla merkitystä hakukoneissa, mutta toisin on. Videoilla on jopa etulyöntiasemaa verrattuna tavallisiin sivuihin, mutta onnistuneen videon hakukoneoptimoinnin tekeminen ei ole täysin samanlaista, kuin normaalisivuilla.

Helpointa saada video esille ja hakukoneiden tietoon on ladata video YouTubeen. Tällöin kuitenkin liikenne ohjautuu YouTubeen, eikä omille sivuille, missä yleensä konversio tehdään. Lataamalla videon omille sivuille, saa videon hyödyn osoittamaan suoraan kotipesään. Tällöin pitää tehdä tarkoin videon toimenpiteet, joiden avulla hakukoneiden robotit löytävät videon (videon sisältöähän hakukoneet eivät voi tulkita). On mm. lisättävä robot.txt jokaiselle sivulle jossa video on, nimettävä videot oikein, title tagi tulee tehdä oikein, jne. TechCrunchin artikkeli video SEO:sta. 

Videoita ladataan verkossa satoja miljoonia päivässä, joten kannattaa hetki miettiä, onko oman yrityksen videonäkyvyys kunnossa. Jos ei ole, niin kannattaisi varmaan jotain tehdä.

Kolme naurettavaa keinoa parantaa matkailumarkkinointia

Varmaankin olen jäävi aiheesta kirjoittamaan, mutta kun tämä on alkanut kismittää taas sen verran, että pakko johonkin purkautua. Suomen matkailumarkkinointi on heikkoa monella tasolla ja erityisesti internetissä, kuten Ilkka Kauppinen blogissaan on asiasta osuvasti kertonut usein esimerkein. Tässä kirjoituksessa netti ei kuitenkaan ole pääosassa vaan aivan perusteet.

Aloitan kertomalla keinot siihen, miten markkinointi hoidetaan oikein, joten hätäisimpien ei pitemmälle (ehkä) tarvitsekaan lukea:

1. Tee tavoite
2. Tee suunnitelma miten tavoite saavutetaan 
3. Analysoi onnistumista

Tämähän on helppo ja itsestään selvä lista, vai mitä? No ei kele tunnu olevan. Itse olen omakohtaisesti nähnyt vuosien ajan, että kaikilla tasoilla pienyrittäjistä alueorganisaatioihin homma on heikkoa. Kuitenkin kenelle tahansa noista kolmesta ihan perusasiasta mainitsee, niin kaikilla se on omasta mielestään hallussa. Kun asiaa kuitenkin kysyy oikein inttäen, niin ei mitään pystytä kertomaan tiiviisti tai ollenkaan täsmällisesti.

Yrittäjät monesti kertovat tietävänsä, mitä pitää tehdä ja että aika ei riitä kaiken maailman suunnitelmiin. Analysoinniksi riittää se, että tuliko tilikaudelta voittoa. No voi kele.

Alueorganisaation tavoitetta ei monasti kukaan pysty kertomaan. Tai jos pystyy, niin ne on monesti niin poliittisilta kuulostavia (ehkä jopa poliitikkojen luomia), että jäävät tyhjiksi sanoiksi. Suunnitelma on toimenpidelistoja ja yksittäisiä toimenpiteitä sitoo toisiinsa – hmmm, ei mikään. Kun kyselee analysoinnista, niin sanotaan että seuraamme majoitustilastojen kehitystä. No voi kele.

Sitten on onneksi koulutuslaitokset, kuten ammattikorkeakoulut, jotka tuottavat uusia, valveutuneita työntekijöitä markkinoille. Pjaa, koulutusohjelmat on luotu ravintolatarjoilujen ja johtajuuskurssien ympärille. Opettajat ovat olleet työelämässä (ehkä) 80-luvulla ja siitä se sitten lähtee. No voi kele.

Keinot tarkemmin

Aluksi tein listan siitä, miten markkinointi hoidetaan oikein. Jos kuitenkin jaksoit lukea tänne saakka, niin tehdäänpäs hiukan parempi lista.

Miten onnistun markkinoinnissa:

1. Tee tavoite, jonka voit tiivistää 140 merkkiin
2. Määrittele kolme-neljä tärkeintä toimenpidettä, miten tavoite saavutetaan
3. Määrittele mittarit, joiden perusteella valittuja keinoja tutkitaan ja mahdollisesti muutetaan

Tavoite

Näppärimmät varmaan jo tajusivat, että 140 merkkiä on Twitterin merkkimäärä. Jos et pysty markkinoinnin tavoitetta tiivistämään 140 merkkiin, niin silloin on jotain pielessä. Esimerkiksi voisi  olla näin : ”Tavoitteena on saada seuraavalla tilikaudella 1000 maksavaa asiakasta.” Tavoite voi olla toki ihan mikä vain tärkeä tulos, mutta mielestäni sen tulee ehdottomasti olla konkreettinen, mitattava asia.

Toimenpiteet

Miten sitten toimenpiteitä käsitellään. Jokainen toimija luonnollisesti valitsee ne toimenpiteet, mitkä on mielestään parhaita tai mahdollisia toteuttaa. Itse saattaisin määritellä jotakuinkin näin:

1. Tehdään sellaiset verkkosivut, joilla asiakas ohjataan mahdollisimman suoraan ostamaan palveluita. Etusivulla (ja muillakin sivuilla saa olla) on ainakin neljä tapaa päästä kaupanteossa alkuun:

• verkkokauppa
• tarjouspyyntölomake
• sähköpostiosoite
• puhelinnumero

Äkkiseltään nämä saattaisi tuntua ”helpoille” asioille, mutta käykääpä huvikseen vilkaisemassa, että monellako matkailuyrityksellä nuo neljä mahdollisuutta löytyvät verkkosivuilta ylipäänsä tai puhumattakaan etusivulta helposti. Eikös kuitenkin ole järkevää tehdä ostaminen helpoksi?

Liian usein verkkosivuja tehtäessä koetaan tärkeimmäksi se, miltä sivut näyttävät. Se on tietysti ihan merkittävä asia, mutta liiketoiminnan kannalta on vielä olennaisempaa, että ihmiset voivat sivuilla helposti tehdä sen mitä myyjänä haluat, eli ottaa yhteyttä tai ostaa suoraan. Mieti siis tarkkaan, kenen kanssa ja millä perusteilla teet verkkosivusi...

2. Tehdään päämarkkinointitoimenpiteet verkossa:

hoidetaan jatkuvasti hakukonenäkyvyyttä
haetaan oikeanlaisia asiakkaita hakukonemarkkinoinnin kautta
tehdään sosiaalisen median väylät, joissa paitsi ollaan aidosti aktiivisia, niin pidetään kuitenkin kirkkaana mielessä, että tavoitteena on ohjata liikennettä verkkosivuille, jossa on mahdollisuus tehdä kauppaa (toki monessa some-palvelussa on mahdollisuus tehdä suoraankin kauppaa)
unohdetaan kaikki bannerien tarjoajat ja kaupalliset linkkitarhaajat (ihan oma mielipide livahti mukaan)
määritetään tavoitemäärä laadukkaille kävijöitä (tämä liittyy suoraan konversioon, josta analyysissa, mutta tietty määrä ostavia asiakkaita vaatii yleensä moninkertaisen määrän muita kävijöitä)

Jos joku asia yllä tuntuu oudolle, niin hanki apua tai tutki asiaa googlen avulla.

3.  Tehdään tarkkaan harkittu offline-kampanja televisiossa. Kampanjan päätarkoitus on ohjata kävijöitä verkkosivuille, jossa on mahdollisuus tehdä kauppaa. Tavoite kannattaa tässäkin muuttaa luvuiksi. Ei pelkästään siten, että pyydetään maikkarilta kontaktilupaus kampanjalle, vaan mietitään jo etukäteen, montako kävijää kampanjan halutaan tuottavan verkkosivuille ja mikä tavoiteltu konversio on.

Toimenpiteitä voi luonnollisesti olla paljon enemmän. On kuitenkin joka tapauksessa syytä löytää perustelu jokaiselle toimenpiteelle ja analysoinnin kautta vieläpä haastaa valitut toimenpiteet jatkuvasti. Tähän valitesemani toimenpiteet ovat vain esimerkkejä ja omia hatusta vedettyjä valintojani, joten mieti omasi.

Analysointi

Ja sitten kaikkea tutkitaan ja analysoidaan. Keinoja on tähän valtavasti, mutta tässä omassa esimerkissäni on ainakin selvää, että verkkosivujen kävijäliikennettä on aivan välttämätöntä tutkia jatkuvasti, koska sinne on pyritty ohjaamaan paljon liikennettä. Sehän ei riitä, että tiedetään paljonko kävijöitä sivuilla on, vaan kannattaa hiukan tarkemmin kaivella asiaa: kuinka kauan sivuilla viihtyvät, mistä alueelta kävijät ovat (esim. korreloiko offline kampanjoihin), millä sivuilla vierailevat jne. Tästä aiheesta löytyy paljon infoa, joten ei tämän tarkemmin tässä, mutta jos mietit millä tämän analyysin voisi tehdä, niin Google Analytics on sellainen härveli, jolla pääset alkuun ja voipi olla, ettet muuta koskaan tarvitsekaan. Ai niin, se on ilmainen.

Analysoinnin tueksi järkevä työkalu on konversio. Lyhyesti sanottuna konversio kertoo esimerkiksi verkkosivuille tulleista kävijöistä sen osan, joka toteutti halutun toimenpiteen, kuten osti verkkokaupasta tuotteen. Konversio kertoo erityisesti siitä, miten laadukkaita kontakteja markkinoinnilla on saavutettu. Konversion perusteella voidaan esimerkiksi nähdä, onko esimerkin tapauksessa verkkosivuissa jotain parannettavaa. Toisaalta jos tiedetään konversioprosentti, niin voidaan tehdä arvioita siitä, monta kontaktia tarvitaan tavoitteena olevan asiakasmäärän saavuttamiseen. Jos et tiedä asiasta tarpeeksi, niin kirjoita Googleen ”konversio” ja kohta tiedät tarpeeksi.

ROI unohdetaan markkinoinnin kohdalla liian usein. On mitä tärkeintä tietää, paljonko tuottoa markkinointiin satsattu raha on tuonut. Jälkeenpäin tieto ei luonnollisesti mennyttä kautta paljon lämmitä, mutta kun seuraavan kauden toimenpiteitä suunnitellaan, niin ihan taatusti on hauska tietää miten aiemmin meni.

Lopuksi

Tässä kirjoituksessa ei ollut tarkoitus avata markkinoinnin keinoja tyhjentävästi, vaan ennemminkin herättää ajatuksia ja tiivistää joskus ehkä turhankin monimutkaiselta tuntuvaa markkinoinnin kaaosta. Kuten varmaan moni muukin ajattelee, niin mielestäni keinovalikoimani oli todella yksinkertainen ja helppo - tästä syystä nimesin keinot "naurettaviksi. Olisipa niin, että kaikkien matkailun toimijoiden mielestä kirjoitukseni oli niin triviaali, ettei sitä olisi kannattanut tehdä.

Tietoa asioista löytyy netistä, kun vaan on valmis systemaattiseen ja ja jatkuvaan kehittämiseen. Mutta suunnitelkaa ja analysoikaa ihmiset!