Mielenkiintoinen asetelma on mielestäni Savonlinnan Innovaatiokeskuksessa. Yhtiö on ongelmissa kassan kanssa ja sitä arvostellaan kovasti ja mikäli yhtiön toimintaa arvioi maantieteellisesti yli sadan kilometrin päästä, niin ainakin suhteessa yhtiön nimeen on varmasti aihettakin krittiikkiin. Toisaalta savonlinnalaisilla saattaisi olla hiukan erilainenkin ajatus mahdollinen, sillä helposti tulee mieleen, että Innovaatiokeskus on paikallisiin tarpeisiin imetty alueellinen toimija.
Yhtiön nettisivuilla sanotaan:
Yhtiö toteuttaa matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelmaa Itä-Suomessa.
Mitähän se tarkoittaa? Minusta Savonlinnan Innovaatiokeskus toimii paikallisesti Savonlinnassa ja sen alueen matkailussa. Kuvaavia ovat Innovaatiokeskuksen toimintaan liittyvät kommentit Itä-Savon nettisivuilla. Erityisesti kiinnitti huomiota osaamiskeskusjohtajan kommentti, joka oli hyvin Savonlinna-keskeinen.
Eli ehkäpä savonlinnalaisilla ei ole niin paljoa syytä harmitteluun, mutta muualla Itä-Suomessa saattaisi olla hiukan aihetta arvioida, miten laajalti Innovaatiokeskus on osaamiskeskusohjelmaa Itä-Suomessa hoitanut.
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Tietoyhteiskunta vai paperin pyörittäjiä
Tämä kirjoitus liippaa vain etäisesti matkailubusinesta, mutta alaa kuitenkin koskettelee. Hain nimittäin puolihuvikseni ammattikorkeakouluun matkailualan opintoihin näin aikuisiällä. Systeemi sinällään on mainio, kun suurimman osan opinnoista voi suoritella etäopiskelun avulla ja vain osa opinnoista on ns. lähijaksolla. Idea on hyvä ja tällä keinolla käytännön työssä saatua oppia on mahdollista syventää koulun penkillä.
Hauskuutta vain aiheutti hakuoperaatio, kun piti toimittaa todistuksia aiemmista synneistä. Täkllöin totesin, että eihän minulla ole enää tallessa vanhaa yliopiston päästötodistusta, sillä jos ollaan rehellisiä, niin eihän sitä mihinkään ole tarvinnut. Kysyinkin tällöin, että eikö koulujen ja oppilaitosten välillä siirry tieto sähköisesti ja vastaus oli ei. Jaa, miksi ihmeessä?
Toinen asia, jota jäin miettimään, että kun yrityksille (ja näköjään oppilaitoksille) on erittäin tärkeää, että ihmisiltä löytyy työtodistukset, niin eikö asia voitaisi saada sähköiseen muotoon? Eikö työhallinto voisi luoda verkkopalvelun, johonka jokaisen työnantaja tulisi työsuhteen loppuessa käydä valmiille pohjalle naputtelemassa työtodistus? Olisi aika yksinkertainen tapa saada ihmisten elämä helpommaksi, kun ei tarvitseisi turhia säilytellä, eikä myöskään, kopioida, scannailla ja lähetellä niitä työnantajille. Palvelu sinäällään olisi salasanan takana ja työnhakija antaisi tunnuksen vaan hakutilanteessa työnantajalle ja homma pihvi.
Paljon olisi vielä petrattavaa paperittomassa maailmassa.
Hauskuutta vain aiheutti hakuoperaatio, kun piti toimittaa todistuksia aiemmista synneistä. Täkllöin totesin, että eihän minulla ole enää tallessa vanhaa yliopiston päästötodistusta, sillä jos ollaan rehellisiä, niin eihän sitä mihinkään ole tarvinnut. Kysyinkin tällöin, että eikö koulujen ja oppilaitosten välillä siirry tieto sähköisesti ja vastaus oli ei. Jaa, miksi ihmeessä?
Toinen asia, jota jäin miettimään, että kun yrityksille (ja näköjään oppilaitoksille) on erittäin tärkeää, että ihmisiltä löytyy työtodistukset, niin eikö asia voitaisi saada sähköiseen muotoon? Eikö työhallinto voisi luoda verkkopalvelun, johonka jokaisen työnantaja tulisi työsuhteen loppuessa käydä valmiille pohjalle naputtelemassa työtodistus? Olisi aika yksinkertainen tapa saada ihmisten elämä helpommaksi, kun ei tarvitseisi turhia säilytellä, eikä myöskään, kopioida, scannailla ja lähetellä niitä työnantajille. Palvelu sinäällään olisi salasanan takana ja työnhakija antaisi tunnuksen vaan hakutilanteessa työnantajalle ja homma pihvi.
Paljon olisi vielä petrattavaa paperittomassa maailmassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)