Sosiaalisen median hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa on ollut kaikkien ajattelevien ihmisten kohteena jo jonkun aikaa. Joskus kuitenkin tulee tunne, ettei ole selvillä miten sosiaalisesta mediasta hyödytään. Kun asiantuntijoilta kysyy, saa erityyppisiä vastauksia hieman vastaajan henkilökohtaisista mieltymyksistä, kokemustausta ja painotuksista riippuen. Tässä kirjoituksessa pohdiskelen omasta itsekkäästä näkökulmastani Visit Finlandin linkitystoimintaa Facebooksissa ja sen hyötyä matkailuelinkeinolle.
Linkitys Facebookista
Erittäin helppo tapa hyödyntää
Facebookia ja muitakin sosiaalisen median väyliä on linkitys.
Periaatteellisella tasolla kyse on ainutlaatuisen suoraviivaisesta
toiminnasta – tehdään Facebook-sivulle päivityksiä, joissa on
linkki halutulle verkkosivulle tai muuhun palveluun, kuten
verkkokaupan tuotekorttiin.
Facebookista tuleva liikenne on siinä
mielessä laadukasta hakukoneisiin verrattuna, että on tapahtunut
ikään kuin suodatus ennen siirtymistä. Asiakkaan on ensin täytynyt
tulla Facebookin sivulle ja sen jälkeen tehdä aktiivinen päätös
klikata linkkiä, jossa on yleensä (toivottavasti aina) selvittäviä
tekstejä mukana. Hakukoneistahan saattaa haun tuloksena jollekin
sivulle ajautua ”vahingossa” joku, joka heti huomaa olevansa
väärässä paikassa.
Case Visit Finland ja Facebook
Visit Finland on Matkailun
edistämiskeskuksen markkinointityössä ulospäin näkyvä nimi.
Facebookissa Visit Finland ylläpitää Facebook-sivua ”I wish Iwas in Finland”. Tämä Facebook-sivu on isoa kokoluokkaa
tykkääjillä mitattuna, sillä tarkasteluhetkellä siellä oli 96
438 tykkääjää, mikä on erinomainen määrä. Sivulla myös
käydään vilkkaasti kommentoimassa, tykkääjät latailevat omia
kuviaan sekä kysymyksiä jne., mikä on todella hienoa.
Suuren tykkäjämäärän hyödyntäminen
sen sijaan on melkoisen vajaanoloista. Koska olen Järvi-Suomesta,
laskin huvikseni huhtikuusta tähän päivään I wish I was in
Finland -sivuston ylläpitäjän tekemät päivitykset liittyen
Järvi-Suomeen ja erityisesti niiden linkitykset. Päivityksiä oli
seitsemän ja vain yhdessä oli järvisuomalaisen toimijan
verkkosivuille osoittava linkki. Tämä tuntuu pahalta, kun ajattelee
millaisen kattavuuden tuo lähes 100 000 tykkäjää saavuttaa ja
millaisia määriä liikennettä voitaisiin ohjata Järvi-Suomen
matkailutoimijoiden ja yritysten verkkosivuille, Facebook-sivuille
sekä muihin palveluihin.
MEK ja Visit Finland ovat määritelleet tehtäväkseen maabrändin vahvistamisen. Tämä tarkoittanee sitä,
että tuotetietoja tai suoranaisia matkailuelinkeinoon ohjaavia
toimenpiteitä ei tehdä ilmaiseksi, vaikkakin Visit Finlandin oman
määrittelyn mukaan suurin osa palveluista tehdään ilmaiseksi.
Veronmaksajana toivoisin kuitenkin kovasti VF:n kehittyvän myös
matkailun elinkeinoa tukevaksi toimijaksi tällaisissa päivittäisen
tason toiminnoissa. Runsas linkitys (myös Helsingin ulkopuolelle)
matkailualan yrityksiin ja toimijoihin olisi oiva alku.
6 kommenttia:
Käypä seuraavaksi läpi omaan kaupunkiin liittyvä FB-toiminta.
Siinäpä on melkoinen sekasotku. Mahtaneeko kenelläkään olla selkeitä tavoitteita? Yleiskatsauksesta selviää että yhteistä tavoitetta ei ainakaan ole.
Lukuisia erillisiä toimijoita, joista suurimman osan tavoittama yleisö ei ole riittävä peruste käyttää resursseja ko. kanavaan.
Visit Åland toimii paremmin. Luvutkin suorastaan huimia suhteessa esim. VF:ään.
Kävin katsomassa Visit Ålandin Facebook-sivua. Hyvin oli seuraajia ja aktiivinen toiminta. Kateellinen olen tykkääjien määrästä, mutta tuo sama linkityspointti sielläkin vielä on varmasti vielä paremmin huomioitavissa.
Omassa kaupungissani Kuopiossa on matkailupuolella ollut neljä Facebook-sivua. Näistä kaksi on juuri poistettu ettei olisi turhaa päällekkäisyyttä. Jäljelle jäi suomalaisille oma ja toinen englanninkielinen. Se onko meidän tavoitteena oleva liikenne alueen yrityksille oikea taktiikka ja tavoite onkin sitten arvostelun kohteena avoimesti.
Ei kannata keskittyä näkemään pelkkiä matkailusivuja kun suurin osa yleisöstäkään ei näe eroa.
Niitähän on yli 10.
Oletko muuten sitä mieltä, että Kuopion kannattaa oikeasti rakentaa erillistä Lakeland-brändiä? Mielestäni sen pitäisi keskittyä Kuopio-brändiin, joka olisi luonnollinen valinta. Kuopion ja Lakelandin yhdistäminen vaatii harrastuneisuutta.
Ulkomaalainen ummikko on takuulla tulossa Kuopioon, koska ainoastaan se löytyy kartalta.
Lakeland on liian suuri alue - MEKin/VF:n mukaan jopa Tampereelta Pohjois ja Etelä-Karjalaan.
Sosiaalisen median ongelma on siinä, että kuka tahansa voi valita minkä tahansa nimen sivulleen ja alkaa pyörittämään omaa showta.
Mutta kysymyksesi Kuopio vs Lakeland -brändistä on vähintäänkin hyvä. En minä tiedä mikä olisi paras ja varsinkaan en sitä saa päättää. Sen kuitenkin tiedän, että kun Tahko eli Nilsiä liittyy Kuopioon vuodenvaihteessa, ei kellään ole helppoa päättää yhteistä nimittäjää asioille. Tahko on aivan liian hyvä brändi alistettavaksi Kuopiolle. Toisaalta muussa Pohjois-Savossa Kuopio olisi taas selkeästi paras. Tähän saakka VisitLakeland -brändi on toiminut neutraalina toimijana johtuen jo pelkästään siitä, että että kokonaisuus on rahoitettu maakuntaliiton kautta.
Mutta jos jatkossa käytetään Kuopio -nimeä tai mitä tahansa muuta, niin verkossa tulee kuitenkin tuotteiden kannalta olemaan tärkeämpää itse tuotteisiin saatava liikenne. Tämä tapahtunee jatkossakin hakukoneiden kautta suurimmalta osaltaan ja siinä ei alueen brändinimi ole pääroolissa. Sosiaalisessa mediassa ainakaan vielä ei ole osoittautunut nimivalinta suurimmaksi ongelmaksi, mutta maailmahan voi muuttua:)
Niitä näkemyksiä, jossa oletettaisiin että "varsinkin saat päättää" tässä juuri mieluiten lukisin.
Kun kerta visioit jokamiesoikeuksien rajoittamisestakin, joka on täysin yksittäisen kansalaisen ulottumattomissa oleva asia...
Eli miten järjestäisit vaikka kuopiolaisen facebook-toiminnan jos sinulle annettaisiin avaimet sekä kunnalliselle että markkinoinnin puolelle?
Itse olen pohtinut ajatusta, että voisiko kouluttamalla paikalliset FB-toimijat ottamaan toiminnastaan paras irti (mm. kuvien ja videoiden hyödyntäminen aktiivisuuden nostamisessa) saavuttaa enemmän tuloksia kuin yrittämällä tehdä kaiken itse.
Nämä toimisivat luonnollisena sisällöntuottajina jollekin suuremmalle suppilolle, johon kokoontuisi suurin määrä väkeä. Sisältö liikkuisi ylöspäin ja kävijöitä valuisi alas.
Eli hypoteesi olisi se, että oikealla tavalla avustettuina kuntalaiset ja toimijat olisivat parempia markkinoijia kuin erillinen organisaatio.
Tämähän vaatisi toki vallankumouksen työvoimapuolella. Puhtaille tiedottajille ei olisi oikein käyttöä. Mutta ei lähdetä nyt keksimään syitä miksi jotain ei voisi tehdä...
No jos noin asettelet kysymyksen, niin ehkä voisi hetken pohtiakin.
Ensinnäkin se olisi mielestäni hyvä juttu, että olisi muutama vahva yhteisten toimijoiden Facebook-sivu mieluummin kuin monta surkeaa. Se nyt on varmaan kaikille selvää. Mutta sitten kyllä pitäisin erillään matkailun kanavat ja yleisen paikkakuntatiedon. Tämä ihan siitä käytännön syystä, ettei tulisi liikaa tavaraa päivitysvuírtaan - sekään ei ole välttämättä hyvä juttu, vaan saattaisi aiheuttaa pakoa kanavista.
Ja juuri esittämälläsi tavalla minäkin haluaisin yritysten aktivoituvan ylläpitämään omia palveluitaan ja tuottamaan materiaalia - huomautan tässä minut tunteville, että en kirjoittanut edellistä anonyymi-kommenttia itse. Pakko oli tuo lisätä, koska juuri olen esittänyt laajaa visuaalisen materiaalin tuotantokuviota alueella ja siinä nimenomaisesti nojattaisiin yritysten omatoimisuuden kasvattamiseen vierihoidon kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa jos ottaa umpimähkään 20 matkailuyritystä ja tarkistaa mitä heistä löytyy sosiaalisessa mediassa, niin tulos ei ole mairitteleva.
Itsekään en ole innostunut sellaisista työtehtävistä, joilla ei ole jollain perusteilla mitattavissa olevia hyötyjä matkailuelinkeinolle ja nimenomaisesti vielä alueen matkailutuloon positiivisesti vaikuttavasti.
Avointa keskustelua tässä tarvitaan kyllä ja erityisesti vieläpä mielellään asiaan pohjautuvaa.
Lähetä kommentti