Kuopiossa uutta (?) kehitystä

Kuopion Matkailupalvelu on tehnyt mielestään vallankumouksellisen uuden innovaation keksiessään netin hyväksi markkinoinnin ja myynnin väyläksi. Rahaakin tuntuu riittävän uuden innovatiivisen toiminnan kehittämiseen, kuten voi lukea tästä Savon Sanomien uutisesta.

On tainnut lipsahtaa ohi jo toiminnassa olevat ratkaisut, kuten Savonlinnassa ja Vuokatissa. Lisäksi Tahkolla toimii yksi suomalaisen matkailun verkkokaupan pioneereistä ja siellä majoitusmyyntiä on netissä tehty jo yli kymmennen vuotta.

Jokamiehenoikeudet – mahdollisuus matkailulle?

Aimmin tänä vuonna kirjoitin, että jokamiehenoikeudet pitäisi poistaa ulkomaalaisilta, koska vapaudet haittaavat liiketoimintaa. Nyt koetan pohtia vaskakohtaisesti, että mitä hyötyä niistä on. Tällä kirjoituksella innoittajana on nimenomaan Ilkka Kauppisen vastaväitteet aiempaan tekstiini.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet parhaimmin sovellettuna voisi tuottaa mahtavan toimikentän suomalaisille matkailuyrityksille, koska harva maa maailmassa pystyy tarjoamaan vastaavanlaisen luonnon yhdistettynä vapauteen melko laajasti toteuttaa itseään. Lainaus Ympäristöministeriöltä :

Saat:
* liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
* oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttaillaa suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
* poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
onkia ja pilkkiä sekä
* veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Jokamiehenoikeudet matkailutuotteissa

Miten jokamiehenoikeuksia tällä hetkellä kaupallisesti hyödynnetään? Lappiin houkutellaan kesäaikaan turisteja vaeltamaan, talvella on mahdollisuus tehdä hiihtovaelluksia ja MEK on valinnut pyöräilyn yhdeksi kesän painopistealueeksi aktiviteettien osalta. Noista tutkittaessa löytyy vaelluspaketteja palveluna erittäin vähän (Visit-Finlandin sivuilta ”vaellus”-haulla 16 osumaa), maastohiihtopaketteja ei juurikaan ja jonkin verran pyöräilytuotteita . Tässä taitaa olla hyödyntämätön mahdollisuus kyseessä.

Marjojen poimintaa hyödynnetään ulkomaalaisten osalta, kuten oheisessa ketjussa pohditaan, mutta asiallinen, marjanpoimintaan perustuva matkailutuote taitaa olla hankala ostaa. Samoin on laita sienien kanssa. Itse toivoisin näkeväni sellaisen matkailutuotteen kehittyvän, jossa matkailija tulee luontokokemukselle Suomeen syksyllä, tavoitteenaan kerätä omiin tarpeisiinsa marjat ja sienet. Tämän paketin toteuttaisi suomalainen ohjelmapalveluyitys yhteistyössä suomalaisen majoitusyrityksen ja ulkomaisen matkanjärjestäjän kanssa. Mikä voisi olla parempi sisältö matkalle:

* ulkoilua kauniissa ja puhtaassa luonnossa
* uutta tietotaitoa marjoista ja sienistä, niiden säilömisestä sekä ruokaohjeita niihin perustuen
* matkamuistona terveelliset tuomiset, jotka pystyy hyödyntämään kotona tarinan kera

Kalastus eri muodoissaan on jollain tavoin tuotteistuksen ensimmäisten vaiheiden paikkeilla ja osittain jopa ohikin, mutta silti kalastuksessa olisi lisää tehtävissä. Suurin osa pitkistä kalastuspaketeista perustuu uisteluun ja koskikalastukseen, yleensä perholla. Ilmaisten, kalastusluvatta tehtävien, kalastusmuotojen hyödyntäminen on heikkoa. En ole törmännyt yhteenkään pelkästään pilkintään tai onkimiseen perustuvaan matkailupakettiin. Kuitenkin itärajan takana olisi mahtava potentiaali juuri noihin kalastusmuotoihin. Löytyisikö näihin kalastusmotoihin rohkeutta katsoa asiaa siten, että ne voisivat olla riittävä sisältö kalastuspaketille? Suurin osa maailman ihmisistä ei ole koskaan pilkkinyt ja sen eksotiikka voisi olla riittävä tuomaan ihmisiä paikalle, jos vain asia saataisiin esitettyä oikeassa muodossa.

Veneily sitten on oma mahdollisuutensa. Aivan mahtava kohde Eurrooppalaisille veneilijöille luulisi olevan Järvi-Suomen vesistölabyrintti, jollaista ei ole muualla tarjota. Lisäksi tietysti on hyvä tarjota vuokraveneitä ja miksei myös ohjattuja venesafareita. Aiemmin kirjoitin vesijetistä kiertomatkatuotteena (http://matkailubusiness.blogspot.com/2009/08/vesijetti-jarvi-suomen-yhdistava-tuote.html), mutta miksei kiertomatkaa Järvi-Suomessa voisi myös tehdä veneillä?

Yhteenveto

Yllä olevien muutamien rivien tarkoituksena on sanoa, että kyllä jokamiehenoikeudet on mahdollisuus Suomen matkailulle. Minusta olisi kuitenkin tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti Suomeen suuntautuvaa luontoon ja aktiviteetteihin perustuvaa matkailua sekä pohtia mitkä matkailijavirrat tuottavat parhaan taloudellisen tuloksen siten, että luontoa häirittäisiin minimaalisen vähän.

Tuotekehitys 2.0

Verkkomaailma ja netin hyödyntäminen mullistui, kun alettiin tuottaa palveluita, joissa käyttäjät tuottavat sisältöä. Samoin ohjelmistokehitystä on tuupannut vauhdille eteenpäin open source –ajattelu, jossa valtavat määrät kehittäjiä osallistuvat ilmaiseksi uusien tuotteiden ja ohjelmien kehittämiseen. Tällä hetkellä jopa suuret megayhtiöt, kuten Google ja Nokia teettävät osan tuotekehityksestään avoimessa ympäristössä.

Olisiko matkailun tuotekehityksessä mahdollista hyödyntää tällaista ajattelua? Nykyisinhän matkailua kehitetään useiden eri tahojen toimesta ja monesti näiden tahojen toiminta ei millään tavoin tue toisiaan. Intressiryhmiä on mm. MEK, maakuntaliitot, alueelliset matkailuorganisaatiot, ammattikorkeakoulut, yliopistot, hankkeet, yritykset, ProAgria, kunnat, mitä ihmeellisimmät yhdistykset ja kansalaisjärjestöt jne. Yhteistä näille kaikille on se, että millekään organisaatiolle kehittämistyö ei ole pääasiallinen toimi ja toisaalta se, että kehittämistä tehdään joko kiikareiden tai mikroskoopin kanssa, mutta paljaalla silmällä ei juurikaan katsota.

Koen ongelmaksi myös sen, että ”kehittämispiireissä”, kuten eräs alan professori sanoi, on mukana ihmisiä, jotka eivät koskaan ole työskennelleet matkailualalla. Tällöin kehittämisen suunta otetaan monesti tilastoihin tai ihan oikeasti mutu-tuntumaan perustuen, eikä ollenkaan tiedosteta todellista tilannetta. Toisaalta kehittämisryhmät ovat melko pieniä, jolloin päämäärä kehittämiselle on jo asetettu, eikä tällöin oletusarvoisesti mitään radikaalisti uutta ajattelua ole yleensä mukana kehittämisessä.

Jos tuotekehitys avattaisiinkin koko maailman osallistuttavaksi, niin saattaisi oikeasti syntyä sellaisia tuotoksia, joihin yksikään suljettu tuotekehitysprojekti ei voisi päästä. Verkkomaailmassa tuotekehitysprojektit on kustannustehokasta hallinnoida, mikäli niin halutaan. Samalla syntyy riittävä kriittinen massa, josta voi oikeasti nousta helmiä matkailumaailman kartalle.