Jokamiehenoikeudet – matkailun riesa?

Kaikki suomalaiset ovat varmasti iloisia ja ylpeitä pohjoisesta erityispiirteestä, eli jokamiehenoikeuksista. Itse olen myöskin innokas luonnossa liikkuja, enkä missään nimessä haluaisi menettää oikeuttani metsissä samoiluun tai vesillä liikkumiseen. Väitän kuitenkin, että matkailun, ja erityisesti matkailutulon, kannalta sekä myös luonnon arvoja ajatellen, voisi olla järkevää poistaa jokamiehenoikeudet – ainakin ulkomaalaisilta, koska ekologinen jalanjälki, joka syntyy (varsinkin lennettäessä) siirryttäessä ulkomailta Suomeen, on joka tapauksessa raskas.

Jos ajatellaan perusmatkailijaa, joka tulee ulkomailta Suomeen sen vuoksi, että täällä on jokamiehenoikeuksiin perustuva mahdollisuus samoilla luonnossa, niin millainen vaikutus sillä on matkailutulon kertymään Suomelle? Samoilija lentää Suomeen ja siirtyy pikaisesti alueelle, jonka on valinnut samoilunsa kohteeksi. Mahdollisesti tämä tapahtuu jatkolennolla. Siellä samoilija siirtyy luonnollisesti mahdollisimman nopeasti luontoon, koska sitä varten hän on tullut paikalle. Samoiltuaan viikon, hän palaa ihmisten ilmoille. Majoittuu yöksi, koska lika pitää saada pois iholta ja sitten lentää pois.

Kuka yllä olevassa esimerkissä hyötyi taloudellisesti? Ainakin kansallinen tai kansainvälinen lentoyhtiö. Kuka muu? Ehkä paikallinen ruokakauppa (tosin saksalainen varmaan käy mieluiten Lidlissä) ja sitten se onnellinen majoitusliike, joka mahdollisesti saa yöpymisen viimeisenä yönä. Ei kovin järkevää taloudellisesti Suomelle, vaikka MEK taitaakin olla erimieltä, kun vaellus on nostettu yhdeksi keskittymisalueeksi kesäaktiviteeteissä.

Suuresti ihmettelemässäni Yhdysvalloissa Boundary Watersin (http://en.wikipedia.org/wiki/Boundary_Waters) alueella ovat kapitalistit ratkaisseet asian siten, että liikkuminen luonnossa maksaa jokaiselta yöltä. Lisäksi luontoon saa lähteä vain tietyiltä paikoilta, jolloin liikkuminen autolla yms. välineillä on saatu koordinoiduksi. Ei välttämättä pöllömpää, vaikka aluksi se näin suomalaisena hiukan ärsytti ja nauratti, että tämä on taas jenkkien hapatusta. Alue säilyy valtavista kävijämääristä huolimatta jonkinlaisessa kunnossa, kun on rahaa käytettävissä alueen hoitoon. Lisäksi alueen yrityksillä on hyvä paikka tehdä businesta, kun niiden kautta organisoituu maksuliikenne alueen yöpymisluvista.

Ei toimi Suomessa, on taatusti vastaus joka tulee ensimmäisenä mieleen, mutta ehkä ajatusta jalostamalla voitaisiin päästä asiassa eteenpäin…

Onko Saimaa Gardens ensimmäinen kesälaskettelukeskus

Lappeenrannassa on jo jonkin aikaa kohuttu uudesta huimasta hankkeesta, Saimaa Gardensista, jonka väitetään olevan jopa Pohjoismaiden suurin matkailuhanke tällä hetkellä.

Perusajatuksena on kopioita Vuokatin Katinkullan tyyppinen kokonaisuus, jossa yhdistyy kylpylähotelli ja muutakin vapaa-ajantoimintaa viikko-osakke-toimintaan. Vuokatissa ja Åressahan homma on toiminut mainiosti ja Vuokatti onkin yksi Suomen parhaalla käyttöasteella toimivista matkailukeskuksista. Henkilökohtaisesti en katso Vuokatin kuuluvan Järvi-Suomeen ja sen vuoksi voinkin sanoa, että vastaavaa onnistumista ympärivuotisella tasolla ei Vuokatin alapuolella, eikä kyllä yläpuolellakaan ole.

Kesämatkailu Järvi-Suomessa perustuu vanhoihin tai todella vanhoihin juttuihin, kuten mökki ja ranta. Aina kaikissa tutkimuksissa havaitaan matkailullisiksi vahvuuksiksi järvet ja luonto, mutta varsinainen järvien tuotteistaminen on jäänyt asteelle kahden tunnin risteily. Isona syynä on ollut kesämatkailijoiden ripoteltu jakaantuminen pitkin poikin, kun laskettelukeskuksen tyylistä pistemäistä asiakaskeskittymää, toisin sanoen kriittistä massaa palveluiden kehittämiselle, ei tahdo syntyä.

Saimaa Gardensissa nyt voisi olla toivoa riittävälle asiakaskertymälle. Vuodepaikkoja on tulossa yli 8000, eli noin Tahkon paikkojen verran. Lisäksi kivenheiton päässä on tämän hetken suurin matkailukohde Etelä-Karjalassa, eli Imatran kylpylä ja peri muuta majoituskohdetta, joten parin kilometrin säteellä tulee olemaan n. 12 000 – 13 000 petiä. Suunnittelussa on muutoinkin tuntunut olevan ajatusta, kun perinteisten kylpylän ja golf-kentän lisäksi alueelle on alusta alkaen kaavailtu vahvaa ohjelmapalvelukeskittymää. Tämä ei tietysti mitään itsessään takaa, mutta jo pelkästään toimintaympäristön miettiminen aktiviteettienkin valossa on askel eteenpäin.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan kehitystä ja toivon kovasti Saimaa Gardensista Järvi-Suomen ensimmäistä todellista ympärivuotista aktiviteettikeskusta, joka oikeasti hyödyntää luonnon mahdollisuuksia kaupallisesti myös kesällä, sillä nykyinen paras ajatus Suomen luonnon hyödyntämisestä matkailussa on jokamiehen oikeudet ja kertokaa hyvät ihmiset, että kuka siitä mitään rahaa saa.

Lisää aiheesta Saimaa Gardensin sivuilta.