Vanha blogi, uusi käyttö

Niinhän siinä kävi, että jonkin vuoden rupeaman jälkeen palasin yrittäjäksi. Sen myötä päädyin ottamaan käyttöön vanhan blogini, jossa takavuosina mesosin erilaisia mielestäni tärkeitä tarinoita. En ole aivan varma miten tulen blogia käyttämään, mutta siinähän se sitten selviää matkan aikana.

Yrittäjyyden ensivaiheen touhuja

Kun mietiskelin, että mihin sitä yrittäjänä tulisin keskittymään, niin en oikein päässyt ajatuksissa kovin pitkällekään, kun minulle tuli jo muutama kysely. Aiheina oli sisällöntuotantoa, kuten tuotekuvausten kirjoittamista ja valokuvausta, matkailuun liittyvien kehittämisprojektien tehtäviä, hallitustyöskentelyä, koordinointia, lisätyn todellisuuden kuvioita, matkailun tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen kehittämistä, jne.

Ajattelin, että kun nyt on joitakin päitä auki, niin mennään niillä vähän aikaa ja katsotaan myöhemmin, että mikä se lopullinen focus sitten on:)

Facebook EdgeRank

Facebook-päivitysten näkyvyys kaikille kavereille tai tykkääjille ei ole itsestäänselvyys. Itse asiassa suurin osa tietyn Facebook-sivun päivityksistä ei automaattisesti koskaan näy tykkääjille. Päivitysten näkyvyyttä säätelee EdgeRank ja käytännössä keskiverto Facebook-sivulla tehty päivitys näkyy noin 16 prosentille sivun tykkääjistä. Itse asiassa tuo luku saattaa olla jopa pienempikin.
Jokaisen markkinointia tekevän on syytä tuntea EdgeRank ja siihen vaikuttavat tekijät ja sitä on tässä kirjoituksessa pyritty avaamaan. Kirjoitus on pitkähkö ja jos nysvääminen perustietojen parissa ei kiinnosta, voit hypätä suoraan loppuun ja lukea tiivistelmän.

Mikä on EdgeRank?

EdgeRank on Facebookin kehittelemä algoritmi, jonka perusteella Facebook arvottaa ja ratkaisee, mitä tulee näkyville kunkin käyttäjän uutisvirrassa. EdgeRank on kehitetty siksi, että ilman rajausta Facebookin käyttäjien uutisvirrassa olisi aivan hengästyttävä määrä informaatiota. Uutisvirran seuraaminen olisi todella työlästä ja saattaisi väsyttää käyttäjät. EdgeRankin pyrkii arvottamalla päivityksiä tilanteeseen, jossa kukin Facebookin käyttäjä saisi juuri häntä kiinnostavia ja ajankohtaisia päivityksiä uutisvirtaansa ja siten se periaatteessa vastaa Googlen PageRankia.
Jokainen toimenpide, jonka Facebookin käyttäjä tekee voi olla potentiaalinen uutisvirrassa näkyvä tarina. Facebook nimittää termillä ”edge” erilaisia toimenpiteitä, joita kullakin sivulla voidaan tehdä (käytän tätä edge termiä koko kirjoituksen läpi, koettakaa muistaa mitä se tarkoittaa). Tällaisia toimenpiteitä, eli edgejä ovat mm.:

• statuspäivitys
  
• päivityksen kommentointi
  
• kuvan täggääminen
  
• fanisivulle liittyminen
  
• RSVP (≈tapahtumakutsuun vastaus)
  

EdgeRank pyrkii siis ennustamaan, kuinka mielenkiintoinen mikäkin uutisvirtaan siirtynyt edge olisi kunkin Facebookin käyttäjän kannalta. EdgeRank koostuu kolmesta eri osa-alueesta:

• affinity score (yhteys)
  
• egde weight (painoarvo)
  
• time decay (kulunut aika)

Affinity score kuvaa yhteyden syvyyttä

Affinity score on ehkä hankalimmin ymmärrettävä EdgeRankin osa. Lyhyeasti sanottuna affinity score tarkoittaa sitä, miten suuri mieltymys tai yhteys tietyllä käyttäjällä on uutisvirtaan syntyneeseen edgeen. Esimerkiksi jos joku käy tietyllä Facebook-sivulla säännöllisesti tykkäämässä ja kommentoimassa päivityksiä, voidaan olettaa, että on hänellä tiivis yhteys tämän nimenomaisen sivun toimintaan ja siten tältä sivulta tulevat edget on syytä näyttää käyttäjän uutisvirrassa.
Affinity scorea laskiessaan Facebook arvioi tarkkoja toimenpiteitä joita käyttäjät tekevät.
Tarkkoja toimenpiteitä ovat seuraavat:

• klikkaukset
  
• tykkäykset
  
• kommentoinnit
  
• täggäykset
  
• jakamiset
  
• kaveriksi lisääminen
  

Facebook arvottaa toimenpiteet seuraavin perustein:

• toimenpiteen voimakkuus
  
• miten läheinen toimenpiteen tekijä on kohdesivulle
  
• miten kauan sitten toimenpide tehtiin
  

Toimenpiteet eivät ole samanarvoisia ja sellaiset toimenpiteet joihin tarvitaan enemmän ”ajatusta”, ovat voimakkaampia kuin pelkät klikkailut. Esimerkiksi jonkun päivityksen tykkääminen ei vaadi yhtäpaljoa energiaa ja vaivannäköä kuin kommentointi, joten kommentti saa enemmän affinity score -arvoa.
Läheisyyttä arvioidaan sen perusteella, miten usein ja säännöllisesti käyttäjä on mm. klikkaillut, tykkäillyt ja kommentoinut kaverin päivityksiä. Luonnollisesti mitä enemmän toimenpiteitä käyttäjä on jollakin sivulla tehnyt, sitä läheisempi käyttäjä on sivulle. Tietyllä Facebook-sivulla olevaa Edgen affinity scorea arvioitaessa ei ainoastaan oteta huomioon käyttäjän toimintaa ja läheisyyttä suhteessa Facebook-sivuun, vaan myös käyttäjän kavereiden toiminta otetaan huomioon. Tämän arvion osalta vaikuttaa se, kuinka läheinen kaveri on edgeen kohdistanut toimenpiteitä.
Kolmas toimenpiteiden arvioinnissa käytettävä tieto on se, kuinka kauan edellisestä vuorovaikutuksesta käyttäjän ja edgen-lähdesivun välillä on. Mikäli aikaa edellisestä toiminnasta on kulunut paljon, alkaa vaikutus affinity scoreen heiketä.
Affinity score on yksisuuntainen, eli jos käyttäjä käy aktiivisesti kommentoimassa toisen käyttäjän edgejä, mutta toinen ei tee vastaavasti, on näillä käyttäjille toistensa suhteen erisuuruiset affinity scoret.

Edge weight mittaa sisällön merkitystä

Jokainen erityyppinen edge on painoarvoltaan erilainen ja edge weight arvioi edgen painoarvoa. Edge weight arviointisysteemin avulla edgen painoarvoa joko nostetaan tai lasketaan.
Edgen painoarvoa laskiessaan Facebook arvottaa erilaiset toimenpiteet eriarvoisiksi (aivan kuten affinity scorea laskettaessa). Esimerkiksi on todennäköisempää nähdä omassa uutisvirrassaan kaverin kommentoineen jotakin päivitystä kuin nähdä hänen tykänneen jostain päivityksestä.

Edge weight arvioinnissa lasketaan kaikki tykkäykset, kommentit, klikkaukset, yms. sekä alkuperäisten statuspäivitykset. Statuspäivityksillä on myöskin jako merkittävyydessä ja oma arvaukseni erilaisten päivitysten arvojärjestyksestä on seuraavanlainen:

1. Kuva
   
2. Video
   
3. Tekstipäivitys
   
4. Linkki
   

Järjestyksestä löytyy jonkin verran erilaisia arvioita, mutta lähtökohtaisesti kaikki arviot lähtevät siitä, että kuvilla on suurin painoarvo. Toisin sanoen kannattaa pyrkiä esittämään mielipiteitään ja ilmiöitä kuvin. Kuvat myös herättävät suuremman määrän tykkäyksiä ja kommentointeja, kuin esimerkiksi pelkästään kirjoitetut päivitykset.
Toinen periaate on, että manuaalisesti tuotettujen päivitysten painoarvo on suurempi kuin suorasiirtona erilaisten sovellutusten kautta tulevalla sisällöllä. Esimerkiksi jos tiliin on yhdistetty Twitter-tili, johon tulleet päivitykset siirtyvät suoraan Facebook-sivulle, ei tällainen päivitys saa samaa painoarvoa kuin saman sisällön kirjoittaminen päivityksenä suoraan FB-sivulle.
Mielenkiintoista olisi tietää, vaikuttaako edgen painoarvon laskentaan toiminnan lähde. Eli siis se, että onko käyttäjä tullut tykkääjäksi ostetun mainoksen kautta vai itse etsimällä sivun.

Time decay sitoo EdgeRankin aikaan

Mitä vanhempi edge on, sitä vähemmän sillä on merkitystä. Facebook pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Tämä on hyvin selvä periaate, koska netissä ja erityisesti Facebookissa monia asia on todella nopeasti eilisen uutisia.

Tiivistystä ja pari ohjetta

Facebookissa markkinointi ei ole niin helppoa kuin luulisi ja osasyyllinen on EdgeRank. EdgeRank arvottaa kaiken Facebookissa tapahtuvan toiminnan ja seuloo Facebookin käyttäjille niitä todennäköisesti kiinnostavan tiedon esille. Tämän vuoksi kaikki Facebookissa tehty toiminta ei automaattisesti näy kaikille, ei edes tykkääjille. Huonosti hoidetun Facebook-sivun näkyvyys tippuu pikkuhiljaa, mikäli tykkääjiä ei saada pidettyä aktiivisina.
EdgeRankin päämuodostumisperiaatteet ovat:

1. miten sitoututuneita tykkääjäsi ovat sivuusi (affinity score)
2. mitä toimenpiteitä tykkääjäsi tekevät päivityksillesi - kommentointi ja jakaminen arvokkainta, pelkkä sivun katsominen ei ole minkään arvoista (edge weight)
3. miten vanhoja sivusi tapahtumat ovat (time decay)

Miten voi parantaa EdgeRankia?

Mitään kikkoja ei kannata ajatella – tarvitaan raakaa työtä. Seuraavat asiat auttavat:

• sisällön tulee olla hyvää – hyvä sisältö aiheuttaa pöhinää, mikä puolestaan nostaa EdgeRank-arvoa
  
• kuvat saavat eniten arvoa – esitä asia kuvina
  
• vain tuore tieto on hyvää – tee sisällöntuottoa säännöllisesti
  
• koeta saada tykkääjät osallistumaan – tee esimerkiksi päivityksiä, joihin sisältyy kysymys
  
• tutki mikä toimii ja toista hyvin toimivia toimenpiteitä
  
• rahalla saa ostettua näkyvyyttä – jos asiasi on tärkeä, kannattaa siitä maksaa
  

Mikäli tämä kaikki tuntuu vaikealle ja homma ei tahdo onnistua, kannattaa etsiä ammattilaisilta apua.

Matkailun tuoteideointi

Matkailun yritystoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yksi osa sitä on tuoteideointi. Usein yritykset ovat ideoinnin suhteen joko aivan lukkiutuneessa tilanteessa tai sitten ideointia tehdään heikoin eväin. Vielä useammin puhutaan väärästä asiasta, kun ei oikeastaan tiedetä, mitä se tuoteideointi on.

Tämän kirjoituksen tavoitteena on määritellä tuoteideointi jotensakin ymmärrettävästi.

Tuoteideoinnin määritelmä

Useassakin yhteydessä puhutaan tuoteideoinnista ja erityisesti matkailun kehittämisorganisaatioiden ja erityyppisten matkailuhankkeiden juhlapuheissa tuoteideointi vilahtelee tuon tuosta. Kuitenkaan ihan pienellä etsimisellä ei tuoteideoinnille löydy tarkkaa rajausta tai määrittelyä saati sitten aivan selkeää määritelmää. Vaikkakin sana sinällään on hyvinkin itsensä selittävä, niin määrittelen tässä tuoteideoinnin ihan varmuuden vuoksi omalla tavallani:

Tuoteidointi on ajatusprosessi, jonka tarkoituksena on löytää prosessin kohteena olevalle yritykselle tai muulle toimijalle täysin uusi, taloudellisesti kannattava ja myytävissä oleva palvelu, tavara, patentti, aineeton hyödyke tai prosessi.

On tärkeää määritellä käsitteet, että eri toimijat voivat ymmärtää käsitteet samalla tavalla.

Määritelmän tarkennuksia

Koska edellä esittämäni tuoteidean määritelmä on omaa ajatustyötäni, niin lienee kohtuutonta olettaa, että määritelmä olisi välittömästi kaikille selvä ja hyväksyttävissä. Siispä tässä muutama määritelmää selittävä tarkennus.

Ensinnäkin on mielestäni huomattava se, että tuotekehitys ja tuoteideointi ovat kaksi eri asiaa. Tuoteideointi voi olla osa tuotekehitystä, mutta pääsääntöisesti näitä toimintoja kannattaa käsitellä erillisinä. Tuoteideoinnin määritelmä sisältää ajatuksen täysin uuden tuotteen keksimisestä ja kehittelystä, kun taas tuotekehityksen kohteena voi olla ikivanha tuote, joka yrityksen tarjonnassa on ollut jo aiemmin.

Tuoteideointi ei välttämättä tarkoita sitä, että tulisi ehdottomasti aina keksiä jotain sellaista, mitä ei koskaan ole missään ollut – sen sijaan määritelmä lähtee yritykselle uusista ideoista. On täysin mahdollista kopioida ja varastaa ideoita muilta, kuten kilpailijoilta, ja tuoda ideoiden kautta yritykselle uusia tuotteita tarjontaan. Ideoita voi myös löytää täysin muilta toimialoilta.

Tuoteideointi ei myöskään ole sama asia kuin keksintö tai keksiminen. Tuoteideointi sisältää itsearvoisesti oletuksen kaupallisesta toiminnasta, mutta keksiminen taas voi olla muutakin kuin kaupalliseen tuotantoon tähtäävää innovointia.

Määritelmässä puhutaan taloudellisesti kannattavasta tuotteesta. Tämä lähtee siitä perusolettamuksesta, että tuote on aina kaupallinen asia. Kaupallisuuteen kuuluu puolestaan erottamattomana osana (toivottavasti) kannattavuus ja itseasiassa mitään ei tulisi tehdä ilman jonkinasteista kannattavuusajattelua. Sillä kuten entinen pomoni Ako Turunen sen osuvasti muotoili: ”Mitä ei kannata tehdä, sitä ei kannata tehdä”. Samaa mieltä oli Miyamoto Musashi kirjassaan Gorin no sho todetessaan: Älä tee mitään turhaa.

Lopuksi

Matkailuelinkeino kehittyy jatkuvasti ja haasteena on pysyä kehityksessä mukana. Kilpailussa pärjäämisen kannalta on elintärkeää aktiivisesti kehittää tuotteita, mutta myös ideoida uusia. Lopultakin kuitenkin juuri innovatiiviset tuotteet ovat niitä, joilla yritys voi erottua kilpailussa massasta.

Ehkäpä olet erimieltä määrittelystäni tai haluaisit jotenkin parantaa sitä? Mitä mieluimmin saa kommentoida, vastaväittää tai kehittää määritelmää paremmaksi.

Google pagerank ja sivujen hakukonenäkyvyys

Google pagerank on todella yksinkertaistetusti sanottuna arvio, jonka Google tekee sivujen merkityksestä. Pagerank -arvo on kokonaisluku asteikolla 0 -10. Merkittäväksi pagerank-arvon tekee sen vaikutus Googlen hakutuloksiin, eli mitä parempi pagerank, sen korkeammalle sivu nousee hakutuloksissa. On siis erittäin tärkeää tietää mitkä asiat vaikuttavat pagerankin muodostumiseen, koska se on yksi hakukoneoptimoinnin perusasioista (tosin on muitakin vaikuttavia seikkoja).

Tässä kirjoituksessa on kevyt pureutuminen asian perusteisiin ja lopuksi todella yksinkertainen keino tutkia omien sivujen pagerank, eli jos perusteet ei kiinnosta, hyppää suoraan sivun loppuun...

Pagerank perustuu linkityksiin ja lasketaan kaavalla

Pagerank -arvon (myöhemmin PR) arvioinnin perustana on sivulle osoittavien linkkien määrä – sekä sivujen sisäiset että ulkopuolelta tulevat linkit lasketaan. Jokainen sivu voi tavallaan ”äänestää” toisen sivun puolesta osoittamalla linkillä tälle sivulle. Kaavamuotoinen esitys asialle on seuraavan näköinen (kuten se alun perin on esitetty):

PR(A) = (1-d) + d (PR(T1)/C(T1) + … + PR(Tn)/C(Tn))

Kaavan tunnusten selitykset:

PR = pagerank
d = hieman omituisesti määräytyvä korjausarvo, jolla korjataan kaikkien linkkien yhteisvaikutusta alaspäin, ilmeisesti noin 0,85
C = sivulta ulospäin osoittavien linkkien, eli ”äänien” määrä
T = joku yksilöity sivu. Merkitään alaindeksillä, eli T1, T2, T3, ... Tn
PR(Tn)/C(Tn) = tietylle sivulle osoittavan linkin arvo sivulta Tn lasketaan siten, että sivun pagerank-arvo jaetaan sivulta ulospäin osoittavien linkkien määrällä

Kaavan mukaan siis jopa sellainen sivu, jolle ei ole yhtään linkkiä saa arvon 0,15. Tuollainen arvo on tietysti häviävän pieni ja näkyisi normaaliasteikolla arvona PR 0. Google muokkaa kaavaa jatkuvasti ja kukaan ei tiedä viimeisintä versiota ja esimerkiksi d-korjausarvo on arvoitus. Lisäksi on todennäköistä, että Google suhteuttaa sivujen arvoja toisiinsa. Siis periaatteessa maailman parhaat sivut saavat arvon 10 ja surkeimmat 0 ja näiden väliin kaikki muut sivut sijoitetaan suhteellisen vertailun kautta.

Pagerank -kaavan tulkintaa

Kaavaa tulkitsemalla huomattavan merkittäviksi nousevat erityisesti kaksi asiaa:

1. sivulle osoittavien linkkien määrä
2. sivuille osoittavien linkkien (sivujen) pagerank-arvo

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että mitä enemmän linkkejä ja mitä merkittävimmiltä sivuilta, niin sitä parempi. Ei siis ole aivan sama, mistä linkit on raavittu. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että pagerank -asteikko on logaritminen, toisin sanoen hyppäys arvosta 4 arvoon 5 ei tarkoita yhden yksikön kasvua, eikä edes kymmenen, vaan kymmenkertaisesti parempaa arvoa. Toisin esittäen PR ilmoitetaan kokonaislukuna, mutta kulloinkin sivulle ilmoitettava luku on itse asiassa tietyllä arvovälillä, joka menee seuraavasti:

   PR 0 = 0-10

   PR 1 = 11-100

   PR 2 = 101-1000

   PR 3 = 1001-10000

   PR 4 = 10001-100000

   jne.

Täten siis yhtä arvon 5 sivulta olevaa linkkiä voi vastata moninkertainen määrä linkkejä arvolla 4 olevilta sivuilta. Varmaa tietoa ei ole siitä, onko jako 10-pohjainen. Jako voi olla tehty vaikka 5-jakoon perustuen ja oikea luku tiedetään vain Googlessa. Yleisesti kuitenkin laskelmia on tehty kymmenellä ja varmaa on asteikon logaritminen luonne, eli hyppäys tasolta toiselle on aina iso ponnistus. Toisin sanoen nousu pagerank-asteikolla vaikeutuu loppua kohden todella rajusti ja suomalaisilla sivuilla on siten todella vaikea nousta aivan huippuluvuille. Esimerkiksi yle.fi-sivuston PR on 7.

Sivulta ulos osoittavan linkin ääniarvoa tiputtaa se jos samalta sivulta on paljon linkkejä ulospäin, koska yhden sivun ”ääni” jaetaan kaikkien niiden sivujen kesken minne sivulta on linkkejä. Linkin laatua voi siten omalla tavallaan olla myös se, jos hieman huonommalla PR-arvolla varustetulta sivulta on vain yksi linkki. Tällöin tämä linkki saa kaiken tehon, mitä sivulla on heruttaa kohteeseensa ja ääniarvo voi nousta merkittävämmäksi kuin laadukkaan sivun, jos tällä on paljon ulospäin olevia linkkejä.

Omien sivujen sisäinen linkitys kannattaa myös miettiä tarkoin, sillä omatkin sivut omaavat PR-arvon ja sen arvon käyttäminen on tärkeää. Jos kaikki sivut on linkitetty keskenään ristiin, menetetään arvokas mahdollisuus tehdä jostain sivusta muita arvokkaampi. Tämä tapahtuu keskittämällä isoin osa sivuista ”äänestämään” linkeillä tätä sivua, joka voi esimerkiksi olla etusivu tai vaikkapa sivu jolla pyritään asiakkaat saamaan ostamaan jotakin. Tämä on usein asia, joka sivustoilla on hoidettu huonosti tai jota ei edes tiedetä.

Pagerankin laskukaavasta seuraa myös sellainen tosiasia, että mitä enemmän jollakin sivustolla on sivuja, niin sitä enemmän sivustolla on sisäistä äänipotentiaalia jaettavaksi. Tietyllä tavoin siis kannattaa kasvattaa sivuston sivujen määrää. Varsinkin jos sivuilla on oikeaa sisältöä. En nyt tässä mene syvemmälle tähän, mutta huonosisältö voi laskea Googlen hakukoneen arvostusta sivuista, joten  lyhyesti sanottuna kannattaa pitää huolta siitä, että sivujen sisältö on hyvää.

Tietyn sivun saama pagerank ei ole pysyvä. Google laskee sivujen PR-arvoja säännöllisesti, koska jatkuvasti syntyy uusia sivuja. Tällöin voi pelkästään uusien sivujen syntyminen muualla tipauttaa jonkun sivun rankkausta - varsinkin jos sivu on ollut aivan rajoilla valmiiksi. Näin ollen koskaan ei voi olla vallitsevaan tilanteeseen tyytyväinen, vaan on jatkuvasti kehitettävä sivujaan ja vaalittava niiden arvoa.

Kaikki linkit eivät ole hyväksi

Kaikilla linkeillä ei ole arvoa ja jotkut linkit ovat jopa vahingollisia. Esimerkiksi linkkifarmit eivät saa Googlelta mitään arvoa ja niitä jopa rangaistaan. Pääsääntö on, että sivusto ei voi päättää, mistä sinne linkki osoittaa, mutta siitä voi päättää, että minne omalta sivuilta on ulospäin linkkejä. Googlen hyljeksimille sivuille ei siis kannata linkittää. Hyvä tapa varmistua siitä, onko linkki järkevää laittaa, on tarkistaa sivuston pagerank-arvo – jos se on 0, on todennäköistä että linkki tuottaa ongelmia.

Aiemmin todettiin, että sivun äänimäärä jakautuu kaikkien sivulta ulos osoittavien linkkien kesken. Siksi kannattaa harkita, että minkä verran haluaa omilta sivuiltaan linkittää ulospäin. Jokainen ulospäin osoittava linkki vähentää sivujen omille sivuille antamien ”äänien” tehoa. Toisaalta tätä ei kannata valtavan suuresti pelätä, sillä parhaassa tapauksessa kun antaa linkin jollekin sivulle, saa tilalle toisen.

Yksi tapa linkittää ulospäin ilman pagerank-äänten valumista ulos sivustolta on käyttää rel-attribuuttia. Tällöin rel=’nofollow’ attribuutin käyttö tarkoittaa sitä, että tällainen linkki ohitetaan, kun indeksointirobotit tutkivat sivua. Toisin sanoen sivu ei menetä äänivoimaansa sellaisesta linkistä, jossa rel-attribuutti on. Luonnollisesti tällainen linkittäminen vaatii keskustelua sivuston ylläpitäjän kanssa tai sitten parhaassa tapauksessa julkaisujärjestelmässä on tällainen vaihtoehto valmiina.

Tarkista oman sivusi Pagerank

Ymmärsitpä tuosta edelläolleesta mitään tai et, niin ainakin on helppoa selvittää omien sivujensa pagerank.

Google Pagerank -arvion tekemiseen on monia tapoja ja esimerkiksi googlaamalla ”google pagerank” saa todella suuren määrän sivustoja, joilla testin voi tehdä. Tässä kuitenkin yksi helppo pikaselityksen kera.

Mene sivulle pagerankme (pidän tästä, koska sivulla ei ole turhia mainoksia eikä turhaa captchaa) ja tulet allaolevan näköiselle sivulle. Kirjoita yksinkertaisesti sivusi osoite näkyvään kenttään ja klikkaa ”Get pagerank”.

Saat vastauksen hetkessä oheisen näköisesti. Helppo homma!

Sitkeyttä matkaan pagerankin kasvattamisessa!

Go mobile - mobiilisivut ja markkinointi

Tämä kirjoitus on tehty aivan totaalisen alkutaipaleella tarpoville mobiilimarkkinoijille. Kirjoituksen ei ole tarkoitus olla tyhjentävä tietolaari siitä, miten mobiilimarkkinoinnin avulla revitään yritykselle mahdollisimman paljon kauppaa, vaan pikemminkin tarkoituksena on kiinnittää lukijoiden huomio siihen, että mobiilimaailma on jo rullannut jonkin aikaa ja että toimenpiteet tulee aloittaa heti, jos aikoo päästä kelkkaan mukaan.

Mitä, missä ja miten mobiililaitteita käytetään

Lähde: Morgan Stanley Mobile Report 

Mobiililaitteella tarkoitan tässä kirjoituksessa älypuhelimia ja tablet-laitteita (jätän siis huomiotta sms-markkinoinnin, koska en siitä välitä enkä oikein tiedäkään asiasta mitään). On esitetty väitteitä, että vuonna 2014 mobiililaitteilla selattaisiin nettiä enemmän kuin tietokoneilla (kannettavat ja pöytäkoneet, myöhemmin puhun vain pöytäkoneista helpottaakseni kirjoittamista). Tämä voi myös tapahtua nopeammin, mutta ainakin näissä Ciscon ennusteissa vuosi 2014 on tärkeä rajapyykki. Tällä hetkellä ollaan Suomessa vielä alkuvaiheessa, kuten alla olevasta mobiililaitteiden ja pöytäkoneiden nettiselausten määrää ilmentävästä kuvasta näkee. Huomattavaa kuitenkin on, että arvio kehityksen nopeudesta on exponentiaalinen, eli nykyhetkeen ei kannata tuudittautua – kehitys saattaa olla arvioitua nopeampaakin.

Kokeile QR-koodia älypuhelimellasi.
Mene puhelimesi selaimella esim.
osoitteeseen www.upcode.fi ja lataa
koodinlukija + toimi ohjeiden mukaan.

Toistaiseksi mobiililaitteilla käytetään nettiä hiukan eri tavoin kuin pöytäkoneilla. Mobiililaitteilla haetaan paljon tietoa ns. paikan päällä. Eli toisin sanoen liikkeellä oltaessa, esimerkiksi matkustettaessa etsitään paikkaan ja ajankohtaan liittyvää tietoa, kuten vaikkapa saman päivän tapahtumatietoja. Toinen suuri syy käyttää mobiililaitteita verkossa on sosiaalinen media – yhä kasvavissa määrin älypuhelimen omistajat kertovat ja jakavat kokemuksiaan välittömästi. Lisäksi kaupoissa saatetaan ennen ostopäätöstä tutkia tietoa netistä samoin kuin vertailla hintoja. Tuloillaan Suomeen on myös monissa maissa suosittu tapa ohjata ihmisiä kaupoissa, käyntikohteissa, nähtävyyksissä yms. relevantin tiedon pariin QR-koodien avulla, mikä lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä että labyrintin näköisen kuvan (katso kuva) skannaamalla älypuhelimessa saadaan esitettyä koodiin sidottu tieto, mikä yleisimmin on tietyn verkkosivun avaaminen. Tuloillaan on myös NFC-koodin käyttö. NFC (Near Field Communication) tarkoittaa arkisuomeksi sitä, että kun puhelin, jossa NFC on mahdollistettu viedään lähelle (etäisyys senttejä) soveltuvaa tiedonlähdettä, voidaan puhelimeen/puhelimesta siirtää tietoa radiotaajuuksilla. Yksi mielenkiintoisimmista sovellutuksista NFC:llä on maksaminen, esimerkiksi luottokortin integroiminen puhelimeen.

Mobiililaitteitteilla on joitakin isoja eroja tietokoneisiin nähden ja verkon selailu mobiilaitteilla on siten erilainen kokemus. Muutama isoin ero:

• Mobiilimaailman suurin ero perinteiseen verkon käyttämiseen tietokoneilla on siinä, että älypuhelinten ja tablettien näytöt ovat selkeästi pienempiä kuin tietokoneiden. Täten ”normaali” verkkosivu ei mahdu kerralla mobiililaitteen näytölle ja varsinkin älypuhelimessa joutuu zoomailemaan ja liikuttelemaan sivua todella paljon. 
• Mobiililaitteita myös käytetään sormilla kosketusnäytöltä, mikä on aivan eri asia kuin hiirellä klikkailu. Tämän vuoksi mobiililaitteille suunnitellun sivun tulee olla mietitty siten, että myös peruskönsikkään nakkisormilla voidaan sivua selata ja esimerkiksi painaa tai osoittaa alasivun painiketta. Tällöin painikkeen tulee olla suhteellisen iso sivun kokoon nähden 
• Mobiililaitteita käytetään usein hitaammilla yhteyksillä kuin pöytäkoneita. Tästä johtuen mobiilisivut eivät voi olla kovin raskaita, koska sivujen latautumiseen menee muutoin tuskallisen kauan. Tämä tosin onneksi paranee päivä päivältä 

Muutama sana tavoitteista ja muustakin

Kaikki markkinointi alkaa yleensä tavoitteista, vaikka se välillä tuntuu unohtuvankin. Liian usein aletaan tuohuamaan jotain, kun kilpailijakin tekee. Rahaa säästyy aina tekemällä hyvän pohjatyön ja ymmärtää mitä on tekemässä. Kun alat tekemään mobiilisivuja, niin on hyvä havaita ensin ainakin nämä asiat:

• Ymmärrätkö riittävästi, mitä olet tekemässä? Oletko esimerkiksi ennen mobiilimaailmaan pomppaamista sisäistänyt ihan tavallisen internetmarkkinoinnin perusteet? 
• Ketä ovat yrityksen asiakkaat? Jos tavoittelet verkossa vain kontakteja räätälöityjä tarjouksia varten, ei mobiilimaailma välttämättä ole aivan ehdoton (ei ole ehdoton vielä, ymmärrän jos joku on erimieltä:)) 
• Oletko miettinyt tavoitteen mobiilimaailmalle? Tavoite voi olla minun mielestäni jo uuteen aikaan valmistautuminen ja oppiminen, mutta todella suositeltavaa on koettaa asettaa asioille lukuarvoja, kuten esimerkiksi uniikkien selaajien määrä (se ihan perustavoite), yhteydenottojen määrä (netissä tai soittamalla – mobiililaitteilla on kätevä soittaa sivuilla olleeseen numeroon painamalla numeroa), uusien Facebook-tykkääjien saaminen (kun asiakas on paikanpäällä, on helpompi saada ihminen tykkäämään yrityksestä), jne. Yleisesti ottaen markkinoinnin onnistumisen paras tavoite on syntynyt kauppa. 
• Oletko valmis kehittämään palvelua, eli sivujasi jatkossakin? Ikävä kyllä täytyy sanoa, että netissä kaikki kehittyy nykyisin sitä vauhtia, että kahdessa vuodessa palvelu kuin palvelu alkaa näyttää antiikkiselle, jos ei jatkuvasti kehitetä. 
• Voiko yrityksesi markkinoinnin mobiilissa hoitaa ilmaispalveluissa? Kaikkien yritysten ei aina ole järkevää tehdä erillisiä mobiilisivuja, jos tiedonjako voidaan hoitaa yrityksen esimerkiksi Facebook, Google+ tai Twitter -profiilissa, jotka ovat erinomaisesti optimoitu mobiililaitteille. 

Kun yritys on tehnyt itselleen hyvät mobiilisivut järkevin tavoittein, on varmasti matkan varrella miettinyt myös toimintaansa ja markkinointia yleensä. Voisin sanoa, että mikäli yritys päätyy olemaan toteuttamatta mobiiliystävällisiä verkkosivuja, on taustalla toivottavasti ollut todella perusteellinen harkinta ja selvitys.

Ota ensimmäinen askel – siirry responsiivisuuteen

Mistä sitten kannattaisi lähteä liikkeelle? Kysymys, johon saa helposti melko erilaisia vastauksia riippuen siitä keneltä kysyy. Jakaisin kuitenkin asian seuraavasti:

1. Jos yrityksesi toimii vakavissaan verkkomarkkinoinnin suhteen ja luet kuitenkin tätä juttua ihan uutena tietona, ota ihmeessä yhteyttä ammattilaisiin välittömästi. Varaudu selvittämään mikä on tavoitteesi ja kuka on asiakkaasi. Niin, varaudu myös maksamaan palveluista. 
2. Jos verkkomarkkinointi on vain osa toiminnastasi, mutta haluat kuitenkin jotenkin olla pelissä mukana harkinnan jälkeen, niin suosittelen aloittamaan verkkosivuista ja muokkaamaan ne mobiililaitteille ystävällisiksi. 

Mobiiliystävällisyys voidaan tavoittaa monin eri tavoin. Voidaan esimerkiksi tehdä niin yksinkertaiset sivut, että ne latautuvat hyvin pienissä laitteissa. Tai voidaan tehdä omat erityiset mobiilisivut, jolle käyttäjä automaattisesti ohjautuu selatessaan nettiä mobiililaitteella. Mobiilisivut on tehty tiettyä mobiililaitetta ja näytönkokoa ajatellen, eli esimerkiksi 4.5 tuuman älypuhelimen näytölle. Tämä ei ole kovin kätevää, sillä esimerkiksi tablet-laitteiden käyttäjät eivät puolestaan saa 10 tuumaisilla näytöillään kaikkea irti kännyköille optimoiduista sivuista. Tämän johdosta on kehitetty ns. responsiivinen design ja se on järkevin ja tämän hetken kuumin tapa tehdä mobiiliystävälliset sivut. Jatkossa puhun vain responsiivisista sivuista.

Responsiiviset sivut yksinkertaisesti sanottuna on sellaiset, jotka skaalautuvat oikeaan kokoon käytetyn selailulaitteen koon mukaan. Tällöin sivun näkymä ja asettelu muuttuvat automaattisesti laitteen mukaan. Erona siis erillisiin mobiilisivuihin on se, että yhdet ja samat sivut käyvät kaikissa tilanteissa. Voit esimerkiksi kokeilla Roll Risteilyjen responsiivisilla sivuilla miten homma toimii. Kun olet sivuilla, nappaa hiirellä kiinni sivun alakulmasta ja vedä sivua kasaan ja huomaat kuinka sivun osaset vaihtavat paikkaa. Huomaat varmaan myös, kuinka ihan viimeisessä vaiheessa esimerkiksi alasivuvalikot ovat jo suhteessa koko sivun levyiset ja alakkain, kun ne sivun pöytäkonekoossa on ”normaalin” kokoiset sivun kokoon nähden ja sijoiteltu sivun yläosaan vierekkäin.

Responsiiviset sivut luonnollisesti toteuttaa joku ulkopuolinen taho, kuten mainostoimisto tai vastaava. Tällä hetkellä on menossa Suomessa (ainakin harvaan asutuilla alueilla) jonkin asteinen murroskausi, sillä kaikki verkkosivuja tekevät tahot eivät ole joko havainneet uuden ajanlaskun alkua tai sitten eivät osaa toteuttaa responsiivisia sivuja. Tällöin saattaa vastaukseksi tiedusteluun tulla monia perusteluita miksi moista ei kannata lähteä tekemään. Joskus näin voi ollakin, mutta kannattaa olla tarkalla korvalla, että mikä on oikea syy, jos verkkosivujen tekninen tarjoaja suosittelee jotain muuta kuin responsiivisia sivuja niitä pyydettäessä.

Lopuksi

Asiakkaiden kännykän näytölle pääseminen ei luonnollisesti ole ihan sillä tehty, että luodaan mobiilisivut. Mobiilisivuja/mobiilimaailmassa tulee markkinoida ihan siinä missä muuallakin. Markkinoinnissa mobiilissa toimii pitkälti samat lainalaisuudet kuin muuallakin ja onneksi osa markkinointiväylistäkin on samoja kuin normaaleiden verkkosivujen markkinoinnissa, kuten esimerkiksi AdWords, mutta näistä keinoista sitten ehkä toisessa kirjoituksessa.

Mobiilimarkkinointi on vielä Suomessa alkutekijöissään, kuten todettua. Tällä hetkellä noin 10% kaikesta netin selailusta Suomessa tehdään mobiililaitteilla (StatCounter Global stats -sivuston mukaan). Käyttömäärän kasvu on kuitenkin jo tyhmemmänkin helppoa ennustaa ja olisi erittäin hölmöä olla tiedostamatta tätä. Siis kun seuraavan kerran mietit, että teetätkö uuden esitteen, niin suosittelen harkitsemaan sitä, että jätät esitteen tekemisen väliin ja alat kertomaan toiminnastasi suoraan asiakkaiden puhelimiin.

Kolme helppoa Facebook -markkinointineuvoa

Jos käytät Facebookia markkinointitarkoituksessa, joudut jatkuvasti miettimään, että miten siitä saa parhaiten tehot irti. Keinoja on valtavat määrät ja kaikkia keinoja ei kannata yrittää kerralla ottaa käyttöön ja omaksua, vaan jatkuva kehittäminen sekä analysointi on järkevä tie. Tähän kirjoitukseen olen valinnut ihan omien työssäni tehtyjen havaintojen perusteella kolme ilmaista keinoa, joilla Fcebookin käyttöä markkinoinnissa saa tehostettua.

Facebook on siitä ikävä media, että siellä ei saa kaikille tykkääjille viestiä menemään ilmaiseksi, vaan jos haluaa saada viestinsä edes kaikille omille tykkäjilleen, joutuu maksamaan Facebookille. Käytännössä jos ei halua käyttää rahaa markkinointiin Facebookissa, kannattaa tehdä mahdollisimman hyviä päivityksiä – pelkkä tykkääjien määrä ei vielä takaa runsasta näkyvyyttä.

Päivitysten ajoitus

Ei ole totaalisen sama mihin aikaan viestinsä Facebookiin laittaa. Aivan aamulla ja illalla työajan jälkeen saa selkeästi enemmän tykkäyksiä sekä jakoja viesteilleen ja juuri näitä katsojien toimintojahan Facebookissa haetaan. Päivityksen näkyvyys kasvaa, kun sitä tykätään, kommentoidaan ja jaetaan. Samalla päivityksen eräänlainen näkyvyysaika kasvaa, kun se pysyy omien tykkääjien sekä heidän kavereidensa päivitysvirrassa.

Toinen tärkeä pointti ajoittamisessa on se, ettei laita uutta päivitystä liian aikaisin edellisen perään. Varsinkin jos edellinen päivitys on tavoin tärkeämpi kuin seuraava. Liian nopeaan tahtiin tapahtuva päivittäminen saattaa peittää aiempia päivityksiä alleen. Tiivissä tahdissa päityksiä tehtäessä yhden päivityksen yleisömäärä voi jäädä suhteessa pienemmäksi kuin sellaisen pävityksen, joka on saanut rauhassa vaikuttaa. Toisaalta turhan tiheä päivitysrytmi saattaa alkaa ärsyttämään tykkääjiä ja voi jopa motivoida poistamaan sivu tykkäyslistalta – kukaan ei pidä spämmäyksestä.

Kolmas ajoituksen kannalta olennainen asia on viikonpäivä. Oman kokemukseni mukaan sunnuntaisin saa parhaiten viestinsä leviämään kaikilla mittareilla parhaiten. Jos haluaisin esimerkiksi aloittaa jonkin kampanjan, tekisin sen mieluiten sunnuntaina iltapäivällä.

Ikävää tässä on äkkiseltään ajateltuna se, että Facebook päivittäminen pitäisi tehdä työajan ulkopuolella, mutta onneksi Facebook otti kesällä käyttöön ajoitustoiminnon (kts. kuva), jonka avulla voi tehdä vaikka koko viikon päivitykset varastoon ja näin työaika ei tule esteeksi. Tätä ominaisuutta ei ole henkilöprofiileissa.

Kuvien käyttö päivityksissä

Yksinkertainen tosiasia on, että päivitys jossa on kuva, saa selkeästi enemmän tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja kuin pelkkä tekstipäivitys. Luonnollisesti sitä enemmän saa huomiota, mitä parempi kuva on kyseessä. Lisäksi parhaimman julkisuuden saa kuva joka on jollain tavalla hauska tai erikoinen.

Harmillistä kyllä näyttäisi siltä, että jos kaikkein parhaiten puree yksittäinen kuva. Jos siis esimerkiksi jaat verkkosivuiltasi Facebooksissa uutisen jossa on kuva ja päivitykseen tulee pieni kuva, ei se vetoa yhtä hyvin kuin yksittäinen kuva.

Mukavaa on mielestäni se, että kuvien määrä ei tosiaan ratkaise. Ei siis tarvitse aina tai ollenkaan tehdä isoa kuvakokoelmaa hyödyntääkseen kuvia markkinoinnissaan. Vaan jos sinulla on useita kuvia samasta aiheesta, voi niitä syöttää Facebookiin pikkuhiljaa pitkällä ajalla.

Toimintaan kehottaminen

Helposti unohdetaan, että yksinkertaisin tapa saada ihminen tekemään jotain, on sanoa se suoraan. Esimerkiksi jos päivitykseen laittaa mukaan kysymyksen, saa helpommin kommentteja. Ei välttämättä ole järkevää ihan jokaiseen päivitykseen laittaa kysymystä ja tehdä näin Facebook-sivustaan gallup-paikkaa, mutta silloin tällöin kysymyksiä kannattaa viljellä. Kysymysten ohella voi myös pyytää lukijoita tykkäämään tai jakamaan päivityksen, mutta tässäkin tulee olla varovainen, että tyyli ala tuntua käskevälle. Kukaan ei halua saada käskyjä sosiaalisessa mediassa.

Toimintaan kehottamista on tavallaan myös tarjousten ja kilpailujen tekeminen. Tarjouksen Facebookissa voi tehdä monella tapaa. Voi esimerkiksi linkittää verkkokauppaansa tai verkkosivuilleen tehtyyn tarjoukseen. Facebook on myös ottanut käyttöön tarjous-toiminnon, jonka avulla voi tehdä käteviä tarjousviestejä Facebook-sivuilleen (kts. Kuva). Tällaiset tarjoukset tulee ”lunastaa”, mutta ei tässä enempää siitä. Kannattaa kuitenkin kokeilla, koska ensimmäisen tarjouksen saa tehdä ilmaiseksi.

Kilpailuja levitetään helposti, kunhan niissä vain on hyvät palkinnot. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tyypillinen tykkää ja jaa -kilpailu on kielletty Facebookin säännöissä, jos ei kilpailun tekemiseen ole käytetty kolmannen osapuolen tuottamaa sovellutusta. Kannattaa tutustua Facebookin kilpailuja koskeviin sääntöihin, jotka löytyvät Facebookinsivuja koskevien säännöistä.

Yksi näkökulma Visit Finlandin Facebook -markkinoinnista

Sosiaalisen median hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa on ollut kaikkien ajattelevien ihmisten kohteena jo jonkun aikaa. Joskus kuitenkin tulee tunne, ettei ole selvillä miten sosiaalisesta mediasta hyödytään. Kun asiantuntijoilta kysyy, saa erityyppisiä vastauksia hieman vastaajan henkilökohtaisista mieltymyksistä, kokemustausta ja painotuksista riippuen. Tässä kirjoituksessa pohdiskelen omasta itsekkäästä näkökulmastani Visit Finlandin linkitystoimintaa Facebooksissa ja sen hyötyä matkailuelinkeinolle.

Linkitys Facebookista

Erittäin helppo tapa hyödyntää Facebookia ja muitakin sosiaalisen median väyliä on linkitys. Periaatteellisella tasolla kyse on ainutlaatuisen suoraviivaisesta toiminnasta – tehdään Facebook-sivulle päivityksiä, joissa on linkki halutulle verkkosivulle tai muuhun palveluun, kuten verkkokaupan tuotekorttiin.

Facebookista tuleva liikenne on siinä mielessä laadukasta hakukoneisiin verrattuna, että on tapahtunut ikään kuin suodatus ennen siirtymistä. Asiakkaan on ensin täytynyt tulla Facebookin sivulle ja sen jälkeen tehdä aktiivinen päätös klikata linkkiä, jossa on yleensä (toivottavasti aina) selvittäviä tekstejä mukana. Hakukoneistahan saattaa haun tuloksena jollekin sivulle ajautua ”vahingossa” joku, joka heti huomaa olevansa väärässä paikassa.

Case Visit Finland ja Facebook

Visit Finland on Matkailun edistämiskeskuksen markkinointityössä ulospäin näkyvä nimi. Facebookissa Visit Finland ylläpitää Facebook-sivua ”I wish Iwas in Finland”. Tämä Facebook-sivu on isoa kokoluokkaa tykkääjillä mitattuna, sillä tarkasteluhetkellä siellä oli 96 438 tykkääjää, mikä on erinomainen määrä. Sivulla myös käydään vilkkaasti kommentoimassa, tykkääjät latailevat omia kuviaan sekä kysymyksiä jne., mikä on todella hienoa.

Suuren tykkäjämäärän hyödyntäminen sen sijaan on melkoisen vajaanoloista. Koska olen Järvi-Suomesta, laskin huvikseni huhtikuusta tähän päivään I wish I was in Finland -sivuston ylläpitäjän tekemät päivitykset liittyen Järvi-Suomeen ja erityisesti niiden linkitykset. Päivityksiä oli seitsemän ja vain yhdessä oli järvisuomalaisen toimijan verkkosivuille osoittava linkki. Tämä tuntuu pahalta, kun ajattelee millaisen kattavuuden tuo lähes 100 000 tykkäjää saavuttaa ja millaisia määriä liikennettä voitaisiin ohjata Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja yritysten verkkosivuille, Facebook-sivuille sekä muihin palveluihin.

MEK ja Visit Finland ovat määritelleet tehtäväkseen maabrändin vahvistamisen. Tämä tarkoittanee sitä, että tuotetietoja tai suoranaisia matkailuelinkeinoon ohjaavia toimenpiteitä ei tehdä ilmaiseksi, vaikkakin Visit Finlandin oman määrittelyn mukaan suurin osa palveluista tehdään ilmaiseksi. Veronmaksajana toivoisin kuitenkin kovasti VF:n kehittyvän myös matkailun elinkeinoa tukevaksi toimijaksi tällaisissa päivittäisen tason toiminnoissa. Runsas linkitys (myös Helsingin ulkopuolelle) matkailualan yrityksiin ja toimijoihin olisi oiva alku.