Yksi näkökulma Visit Finlandin Facebook -markkinoinnista

Sosiaalisen median hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa on ollut kaikkien ajattelevien ihmisten kohteena jo jonkun aikaa. Joskus kuitenkin tulee tunne, ettei ole selvillä miten sosiaalisesta mediasta hyödytään. Kun asiantuntijoilta kysyy, saa erityyppisiä vastauksia hieman vastaajan henkilökohtaisista mieltymyksistä, kokemustausta ja painotuksista riippuen. Tässä kirjoituksessa pohdiskelen omasta itsekkäästä näkökulmastani Visit Finlandin linkitystoimintaa Facebooksissa ja sen hyötyä matkailuelinkeinolle.

Linkitys Facebookista

Erittäin helppo tapa hyödyntää Facebookia ja muitakin sosiaalisen median väyliä on linkitys. Periaatteellisella tasolla kyse on ainutlaatuisen suoraviivaisesta toiminnasta – tehdään Facebook-sivulle päivityksiä, joissa on linkki halutulle verkkosivulle tai muuhun palveluun, kuten verkkokaupan tuotekorttiin.

Facebookista tuleva liikenne on siinä mielessä laadukasta hakukoneisiin verrattuna, että on tapahtunut ikään kuin suodatus ennen siirtymistä. Asiakkaan on ensin täytynyt tulla Facebookin sivulle ja sen jälkeen tehdä aktiivinen päätös klikata linkkiä, jossa on yleensä (toivottavasti aina) selvittäviä tekstejä mukana. Hakukoneistahan saattaa haun tuloksena jollekin sivulle ajautua ”vahingossa” joku, joka heti huomaa olevansa väärässä paikassa.

Case Visit Finland ja Facebook

Visit Finland on Matkailun edistämiskeskuksen markkinointityössä ulospäin näkyvä nimi. Facebookissa Visit Finland ylläpitää Facebook-sivua ”I wish Iwas in Finland”. Tämä Facebook-sivu on isoa kokoluokkaa tykkääjillä mitattuna, sillä tarkasteluhetkellä siellä oli 96 438 tykkääjää, mikä on erinomainen määrä. Sivulla myös käydään vilkkaasti kommentoimassa, tykkääjät latailevat omia kuviaan sekä kysymyksiä jne., mikä on todella hienoa.

Suuren tykkäjämäärän hyödyntäminen sen sijaan on melkoisen vajaanoloista. Koska olen Järvi-Suomesta, laskin huvikseni huhtikuusta tähän päivään I wish I was in Finland -sivuston ylläpitäjän tekemät päivitykset liittyen Järvi-Suomeen ja erityisesti niiden linkitykset. Päivityksiä oli seitsemän ja vain yhdessä oli järvisuomalaisen toimijan verkkosivuille osoittava linkki. Tämä tuntuu pahalta, kun ajattelee millaisen kattavuuden tuo lähes 100 000 tykkäjää saavuttaa ja millaisia määriä liikennettä voitaisiin ohjata Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja yritysten verkkosivuille, Facebook-sivuille sekä muihin palveluihin.

MEK ja Visit Finland ovat määritelleet tehtäväkseen maabrändin vahvistamisen. Tämä tarkoittanee sitä, että tuotetietoja tai suoranaisia matkailuelinkeinoon ohjaavia toimenpiteitä ei tehdä ilmaiseksi, vaikkakin Visit Finlandin oman määrittelyn mukaan suurin osa palveluista tehdään ilmaiseksi. Veronmaksajana toivoisin kuitenkin kovasti VF:n kehittyvän myös matkailun elinkeinoa tukevaksi toimijaksi tällaisissa päivittäisen tason toiminnoissa. Runsas linkitys (myös Helsingin ulkopuolelle) matkailualan yrityksiin ja toimijoihin olisi oiva alku.

Itäsuomalaisen kaupungin matkailun vetovoimatekijät ja markkinointi

Matkailumarkkinointia tehtäessä on tapana luetella vetovoimatekijät, joihin matkailijoiden haaliminen perustuu, eli matkustuksen syitä. Syitä keksitään markkinoinnin perustaksi useita, mutta yleensä aina tärkeimmäksi mainitaan luonto ja tapahtumat. En halua väheksyä kotiseutuni luontoa tai hienoja tapahtumia, päin vastoin, mutta nyt kuitenkin härnään aivoja ja luettelen mielestäni kolme tärkeintä syytä matkustukselle Itä-Suomen kaupunkeihin ja sitten on pohdintaa näiden suhteesta matkailumarkkinointiin.

1. Kaupungin liiketoiminta

Kaupungin liike-elämä tuottaa aina yhteyksiä, jonka vuoksi matkustetaan kyseiseen kaupunkiin. Tämä matkailu tilastoidaan matkailutilastoissa ammattiin liittyvänä matkailuna (esimerkkinä Kuopion majoitustilastot). Turhan usein tämä yksinkertaistetaan kokous- ja kongressimatkailuksi, vaikka kyseessä on laaja joukko syitä, liikeneuvottelut, tuote-esittelyt, korruptio, työhyvinvointi, piiloincentive, jne. On myös liiketoiminnan generoimia matkailua, joka kirjautuu väärään kategoriaan vapaa-ajan matkailuksi.

2. Vapaa-ajan asunnot

Koko Suomen laajuisesti suurin matkustuksen syy on vapaa-ajan asunnoille, eli suomeksi sanottuna mökeille matkustaminen. Suurin osa mökeistä on omilla paikkakunnilla, mutta yli puoli miljoonaa suomalaista matkustaa säännöllisesti oman paikkakunnan ulkopuolelle vapaa-ajanasunnolleen (Tilastokeskuksen raportti mökkimatkailusta). Mökkeilyssä on huomionarvoista se, että kun joku on kerran sijoittanut mökkiin, niin hän käy siellä useita kertoja vuodessa tuoden tasaista matkailutulovirtaa mökkipaikkakunnalleen.

3. Sukulaisten luona vierailu

Suomen muuttovirta suuressa kuvassa ei ole sunntautunut etelästä Itä-Suomeen, vaan päinvastoin. Tämä on synnyttänyt melkoisen nipun perhesiteitä, jotka yhdistävät Itä-Suomea esimerkiki pääkaupunkiseutuun tuottaen runsaasti matkustusta sukuloinnin merkeissä.

Mitä merkitystä näillä on matkailumarkkinoinnissa?

Matkailumarkkinoinnin tavoitteita ja toimenpiteitä mietittäessä on ihan tervettä pysähtyä silloin tällöin pohtimaan, että mikä on tuotos-panos -suhde. Esimerkiksi jos käytetään matkamessuihin 100000 euroa ja saadaan käymään osastolla pari tuhatta ihmistä, joista joka toinen kertoi tarinan lapsuudesta, kuinka asui juuri markkinoitavalla alueella, niin onko se parempi kuin käyttää 100000 euroa siihen, että saadaan 20 uutta mökinomistajaa alueelle? Ihan ilman laskelmia veikkaan, että mökkiläiset jättävät vuosien saatossa aika reilusti enemmän rahaa alueelle, kuin matkamessuilla matkustuskipinän saaneet asiakkaat. Selvää on se, ettei matkailumarkkinointi pelkästään riitä tuomaan mökinomistajia alueelle, vaan tarvitaan myös muitakin toimenpiteitä, kuten oikeanlaista kaavoitusta. Jos kuitenkin matkailumarkkinoinnista vastaavat tahot iskisivät kättä kaupungin kaavoitussuunnittelun kanssa, niin tuloksena saattaisi olla pysyviä, varmoja matkailutuloja.

Samoin kun seuraavan kerran mietitään kokous- ja kongressimatkailun markkinointia, niin kannattaisiko hieman laajentaa näkökulmaa? Isot kongressit luonnollisesti tuovat isoja kertatuottoja, mutta todellisuudessa on olemassa tasainen virta liikematkusta ympäri vuoden. Tätä virtaa voi kasvattaa älykkäällä ja tarkasti kohdennetulla markkinoinnilla. Tämän markkinoinnin kohde saattaa itse asiassa olla omalla paikkakunnalla ja nimenomaan alueen liike-elämässä, joiden aktivointi on avainasemassa. Toki markkinoinnin lisäksi tulee miettiä myös tuotekantaa ja sitä, että pitääkö työn vuoksi matkustaville tehdä erityisesti heille suunniteltuja tuotteita.

Itä-Suomessa sukuloivien ihmisten käyttäminen matkailumarkkinoinnissa onkin mielenkiintoinen juttu. Hehän ovat ihmisiä, joilla on jonkinlainen tunneside alueeseen ja kuitenkin he asuvat muualla ja toisin sanoen heillä on sosiaalinen piiri jossain muualla. Nykyisen sosiaalisen median valtakaudella on periaatteessa olemassa kanavat, joiden kautta jokainen yksittäinen ihminen voi toimia markkinoija – tietoisesti tai tiedostamatta. Kuka keksii sen keinon, jolla mahdollisimman tehokkaasti aktivoidaan nämä ihmiset ketomaan omille piireilleen oman alueensa hyvistä puolista? Aktivointi voi tapahtua luonnollisesti verkossa yllpitämällä mahdollisimman aktiivisia sosiaalisen median kanavia, joissa muualla siirtyneet voivat käydä muistelemassa juuriaan ja samalla mahdollisesti jakaa materiaaleja kaveripiirilleen. Toisaalta olisi mielenkiintoista pohtia sitä, miten saataisiin kotiseudullaan vieraillulla olevat ihmiset jakamaan mahdollisimman paljon mielikuvia ja oikeita kuvia reissustaan kavereilleen. Esimerkiksi voitaisiin koettaa saada vierailija tykkääjäksi mahdollisimman monelle alueelta olevalle Facebook-sivulle viljelemällä kaupunki täyteen näille sivuille osoittavia QR-koodeja.

Tässä oli nämä ajatukset, jotka ehkä saattavat aueta hiukan vaikeasti, mutta jos ei toisella lukemiselle selviä, niin kommentti tuohon alle ja voidaan keskustella asiasta.