keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Tietoyhteiskunta vai paperin pyörittäjiä

Tämä kirjoitus liippaa vain etäisesti matkailubusinesta, mutta alaa kuitenkin koskettelee. Hain nimittäin puolihuvikseni ammattikorkeakouluun matkailualan opintoihin näin aikuisiällä. Systeemi sinällään on mainio, kun suurimman osan opinnoista voi suoritella etäopiskelun avulla ja vain osa opinnoista on ns. lähijaksolla. Idea on hyvä ja tällä keinolla käytännön työssä saatua oppia on mahdollista syventää koulun penkillä.

Hauskuutta vain aiheutti hakuoperaatio, kun piti toimittaa todistuksia aiemmista synneistä. Täkllöin totesin, että eihän minulla ole enää tallessa vanhaa yliopiston päästötodistusta, sillä jos ollaan rehellisiä, niin eihän sitä mihinkään ole tarvinnut. Kysyinkin tällöin, että eikö koulujen ja oppilaitosten välillä siirry tieto sähköisesti ja vastaus oli ei. Jaa, miksi ihmeessä?

Toinen asia, jota jäin miettimään, että kun yrityksille (ja näköjään oppilaitoksille) on erittäin tärkeää, että ihmisiltä löytyy työtodistukset, niin eikö asia voitaisi saada sähköiseen muotoon? Eikö työhallinto voisi luoda verkkopalvelun, johonka jokaisen työnantaja tulisi työsuhteen loppuessa käydä valmiille pohjalle naputtelemassa työtodistus? Olisi aika yksinkertainen tapa saada ihmisten elämä helpommaksi, kun ei tarvitseisi turhia säilytellä, eikä myöskään, kopioida, scannailla ja lähetellä niitä työnantajille. Palvelu sinäällään olisi salasanan takana ja työnhakija antaisi tunnuksen vaan hakutilanteessa työnantajalle ja homma pihvi.

Paljon olisi vielä petrattavaa paperittomassa maailmassa.

Ei kommentteja: