Matkailun tuoteideointi

Matkailun yritystoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yksi osa sitä on tuoteideointi. Usein yritykset ovat ideoinnin suhteen joko aivan lukkiutuneessa tilanteessa tai sitten ideointia tehdään heikoin eväin. Vielä useammin puhutaan väärästä asiasta, kun ei oikeastaan tiedetä, mitä se tuoteideointi on.

Tämän kirjoituksen tavoitteena on määritellä tuoteideointi jotensakin ymmärrettävästi.

Tuoteideoinnin määritelmä

Useassakin yhteydessä puhutaan tuoteideoinnista ja erityisesti matkailun kehittämisorganisaatioiden ja erityyppisten matkailuhankkeiden juhlapuheissa tuoteideointi vilahtelee tuon tuosta. Kuitenkaan ihan pienellä etsimisellä ei tuoteideoinnille löydy tarkkaa rajausta tai määrittelyä saati sitten aivan selkeää määritelmää. Vaikkakin sana sinällään on hyvinkin itsensä selittävä, niin määrittelen tässä tuoteideoinnin ihan varmuuden vuoksi omalla tavallani:

Tuoteidointi on ajatusprosessi, jonka tarkoituksena on löytää prosessin kohteena olevalle yritykselle tai muulle toimijalle täysin uusi, taloudellisesti kannattava ja myytävissä oleva palvelu, tavara, patentti, aineeton hyödyke tai prosessi.

On tärkeää määritellä käsitteet, että eri toimijat voivat ymmärtää käsitteet samalla tavalla.

Määritelmän tarkennuksia

Koska edellä esittämäni tuoteidean määritelmä on omaa ajatustyötäni, niin lienee kohtuutonta olettaa, että määritelmä olisi välittömästi kaikille selvä ja hyväksyttävissä. Siispä tässä muutama määritelmää selittävä tarkennus.

Ensinnäkin on mielestäni huomattava se, että tuotekehitys ja tuoteideointi ovat kaksi eri asiaa. Tuoteideointi voi olla osa tuotekehitystä, mutta pääsääntöisesti näitä toimintoja kannattaa käsitellä erillisinä. Tuoteideoinnin määritelmä sisältää ajatuksen täysin uuden tuotteen keksimisestä ja kehittelystä, kun taas tuotekehityksen kohteena voi olla ikivanha tuote, joka yrityksen tarjonnassa on ollut jo aiemmin.

Tuoteideointi ei välttämättä tarkoita sitä, että tulisi ehdottomasti aina keksiä jotain sellaista, mitä ei koskaan ole missään ollut – sen sijaan määritelmä lähtee yritykselle uusista ideoista. On täysin mahdollista kopioida ja varastaa ideoita muilta, kuten kilpailijoilta, ja tuoda ideoiden kautta yritykselle uusia tuotteita tarjontaan. Ideoita voi myös löytää täysin muilta toimialoilta.

Tuoteideointi ei myöskään ole sama asia kuin keksintö tai keksiminen. Tuoteideointi sisältää itsearvoisesti oletuksen kaupallisesta toiminnasta, mutta keksiminen taas voi olla muutakin kuin kaupalliseen tuotantoon tähtäävää innovointia.

Määritelmässä puhutaan taloudellisesti kannattavasta tuotteesta. Tämä lähtee siitä perusolettamuksesta, että tuote on aina kaupallinen asia. Kaupallisuuteen kuuluu puolestaan erottamattomana osana (toivottavasti) kannattavuus ja itseasiassa mitään ei tulisi tehdä ilman jonkinasteista kannattavuusajattelua. Sillä kuten entinen pomoni Ako Turunen sen osuvasti muotoili: ”Mitä ei kannata tehdä, sitä ei kannata tehdä”. Samaa mieltä oli Miyamoto Musashi kirjassaan Gorin no sho todetessaan: Älä tee mitään turhaa.

Lopuksi

Matkailuelinkeino kehittyy jatkuvasti ja haasteena on pysyä kehityksessä mukana. Kilpailussa pärjäämisen kannalta on elintärkeää aktiivisesti kehittää tuotteita, mutta myös ideoida uusia. Lopultakin kuitenkin juuri innovatiiviset tuotteet ovat niitä, joilla yritys voi erottua kilpailussa massasta.

Ehkäpä olet erimieltä määrittelystäni tai haluaisit jotenkin parantaa sitä? Mitä mieluimmin saa kommentoida, vastaväittää tai kehittää määritelmää paremmaksi.

Vesijetti - Järvi-Suomen yhdistävä tuote?

Järvi-Suomen tuotteistaminen on ollut haasteena koko tunnetun ihmismuistin ajan. 60-70-luvuilla muodostui kohtuullisen voimakas mökki ja järvi –tuotteisto, joiden avulla saatiin kesäisin houkuteltua alueelle mukava määrä saksalaisia mökkeilijöitä. Myöhemmin 2000 –luvun vaihteen molemmin puolin alkoi kehittyä voimakas venäläisturismi Suomeen ja sen kärkenä on edelleen mökki ja järvi. Pistemäiset matkailutuotteet, kuten mökki ovat haasteellisia kehittää kokonaisuuksiksi tai toisin sanoin – niiden yhteyteen on hankala paketoida useita palveluita, koska tarvittava kriittinen massa yleensä puuttuu.

Mökkien ohella jonkinlaista suosiota (varsinkin Alankomaissa) on saavuttanut autokiertomatkat, jotka kiertävät tunnetuimpia kaupunkikohteita ennakolta määritellyllä reitillä. Tuote on ihan hyvä, mutta ei erityisemmin hyödynnä Järvi-Suomen hienoimpia ominaisuuksia.

Mielestäni paras tapa hyödyntää maailmanlaajuisesti erityistä järviverkostoamme on liikkuminen järvellä ja järviä pitkin, koska vesiltä käsin Suomi näyttäytyy kauniimmillaan. Näinhän järviä on Suomessa historiallisesti hyödynnetty, mutta nykyisellään aika vähiin on jäänyt todellinen liikkuminen vesistöjä pitkin. Yksinkertaiselta kuulostava ajatus, mutta jotakin vaikeaa siinä täytyy olla, kun tällä hetkellä järviä pitkin pääsee matkustamaan vain parilla risteilylaivalla ja harvoilla vuoroilla ydinkesällä. Toisaalta tietysti on olemassa vankka joukko suomalaisia veneilijöitä, mutta ulkomaalaisia vesillä vähemmän näkee.

Menneen viikon olen juuri käyttänyt parin ranskalaisen matkanjärjestäjän kanssa tutkien Järvi-Suomen kohteita vesijeteillä liikkuen. Täytyy sanoa, että itsekin olin vaikuttunut kokemuksesta ja enkä vähiten sen jälkeen kun sovittiin, että ensi kesästä alkaen ranskalaisia asiakkaita alkaa tulla järviämme ihastelemaan kyseisellä tavalla. Vesijetin etuna on ajamisen elämyksellisyyden lisäksi se, että sen liikkumisnopeudella voi loman aikana todella kulkea halki koko järvialueen ja aikaa jää myös kohteissa toimintaan. Lisäksi väline mahdollistaa yksilöllisemmän reittisuunnittelun risteilylaivoihin ja julkisiin liikennevälineisiin verrattuna, sillä jetillä pääsee pientenkin matkailukohteiden rantaan ja monesti suoraan kohteen ytimeen.